Kevätloma Saariselällä

perjantai 6. joulukuuta 2019



Tämä vuosi on ollut siitä poikkeuksellinen, että olen käynyt kahdesti Lapissa. Kahdesti! Miten mahtavaa. Viimeisin reissu suuntautui Hetta-Pallas -vaellusreitille, sitä edeltävä Saariselän upeille keväthangille. Olen käynyt pohjoisessa lukemattomia kertoja ja kohteena on useimmiten ollut hiihto- ja laskettelumaastot. Näin kun joulu alkaa hiipiä mieliin, muistin juuri olleeni kymmenen vuotta sitten viettämässä joulua Lapissa. Ah, se oli ihanaa! Lunta, pakkasta, pimeyttä ja jouluruokia. Pukista ei nähty vilaustakaan, vaikka lahjakassi oven takaa löytyikin. Lapin taikaa on metsästetty joskus kesäisinkin, mutta niistä reissuista on jo niin kauan, että kesämatkakin kutkuttelisi hieman. Mutta toisaalta ei niinkään, kun mietin sitä jumalatonta hyttysmäärää! Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän nautin Lapin laiskan pulleista lomista. Vaikka kyllä näillä kaikilla pohjoisen reissulla on saatu hiki pintaan! Niin myös viime huhtikuun kevätlomalla Saariselällä.

Veljen poppoo oli varannut seurueillemme komeat mökit puolen tunnin matkan päästä Saariselän keskustasta, me puolestamme suunnittelimme ruoat ja juomat tälle viikon ajalle.  Mökin sijainti oli täydellinen, sillä pihasta pääsi suoraan lähiladulle hiihtämään ja koirat saivat kirmata ja leikkiä ulkona kaikessa rauhassa. Sadan metrin päässä yöpyi joukkomme toinen puolikas ja iltaisin illallistettiin aina yhdessä. Olikin mukavaa tehdä ruokaa suuremmalle joukolle, kun enimmäkseen sitä tulee kokkailtua vain meille kahdelle. Tunne oli molemminpuolinen, sillä veljeni, kälyni ja kälyn veli perheineen olivat innoissaan ennen kaikkea siitä, ettei ruokia tarvinnut itse miettiä. Silloin tällöin pääsi istumaan valmiiseen pöytään, toisinaan sai osallistua itsekin ruoan valmistamiseen. Koko porukalle maistuivat erinomaisesti esimerkiksi nämä corn flakeseilla kuorrutetut kanapalat, burgundinpata hirvenlihasta sekä mökin vuokraajalta ostettu poronpaisti mustikka-portviinikastikkeella. Myös mustikkainen pannacotta nokipannukahvineen oli hitti! Ensimmäisen yhteisen illan pelastus oli raclette, johon ei tarvinnut muuta kuin pilkkoa ainekset pöytään.






Pääsiäisloma Saariselällä oli varsin monipuolinen ja laiskotellakin ehdittiin, vaikka sukset oli jalassa useampana päivänä. Hiihtämässä käytiin niin mökiltä lähtevällä lenkillä kuin Saariselän pidemmillä kierroksilla. Laskettelurinteeseen uskaltautui niin joukon pienimmäinen kuin vanhinkin! Meidän porukalle laskuista riitti vauhtia riittämiin enkä itse kyllä kovin jyrkkiin mäkiin enää uskaltaudukaan. Edellisestä laskusta oli varmaan kulunut pari vuosikymmentä, hah! Mutta kivaa tietysti oli ja talvella voisi suunnata vähän lähemmäksikin laskettelemaan. Mieheltäkin lähti iästä se parikymmentä vuotta, kun vuokrasi itselleen laudan alle.

Aivan keskustasta bongattiin myös Angry Bird Activity Park, joka oli pienimmän väen mieleen. Kylpyläänkin osa joukosta yritti suunnata, mutta poreilut jäi väliin, paikan auetessa vasta puolen päivän aikaan. Vaikka suuntaamme Lappiin luonnon ja ulkonaolon vuoksi, tälläkin reissulla sisäaktiviteetteja olisi löytynyt varsin monipuolisesti joogasta keilaukseen. Sen verran lomamoodissa oltiin tällä lomalla, että kylpylän lisäksi missattin myös kultamuseo, sillä emme tarkistaneet aukioloaikoja ajoissa.

Lomaviikon viimeiset sporttailut otettiin sitten Suomen pisimmässä pulkkamäessä! Vauhti kiihtyi todella hurjaksi pehmeästä sohjolumesta huolimatta, mutta 3-vuotias hihkui vain ilosta ensimmäisessä mäessä. Jaloilla sai todella hidastaa vauhtia, sillä aika ajoittain meinasi itseäkin hirvittää. 1200 metriä pitkä mäki laskettiin muutamaan otteeseen rennolla meininkillä, sillä meitä odotti alhaalla kuski, joka heitti meidät takaisin Kaunispään huipulle. Mäen alaosasta löytyi pulkkia, mutta osa oli varsin huonossa kunnossa. Jos siis suuntaat Saariselälle, nappaa oma pulkka mukaan, jos vain autoon mahtuu. Me vuokrasimme parit pulkat keskustasta mukaan, sillä emme tienneet pulkkien olemassaolosta ja kunnosta etukäteen mitään.

Aurinkoinen kevätloma teki tehtävänsä ja parasta oli tietysti yhdessäolo perheen kera! Sopivassa suhteessa liikuntaa ja lepoa, hyvää ruokaa, auringon lämmössä hengailua ja päivän päätteeksi saunomista. Lapin upeat tunturit ja maisemat jättivät melkoisen muistijäljen!

Toisille Lappi on huomattavasti tutumpi paikka kuin minulle, monet tuttuni sen sijaan eivät ole käyneet Lapissa koskaan. Tästä on aina yhtä hämmästyttävää kuulla, sillä pohjoiseen pääsee mielestäni varsin helposti melkein millä tahansa kulkuneuvolla. Toki ymmärrän sen, että lukemattomat suomalaiset suuntaavat ulkomaille valon ja lämmön perässä, mutta itsehän en oikein aurinkorannoilla viihdy. Matkustan mielelläni minne vain, mutta kaipaan lomilla muutakin tekemistä kuin makaamista ja lukemista. Ja vaikka vastaavasti itseltäni on moni eksoottinen maa ja ranta kokematta, uskallan sanoa Lapin olevan ihan yhtä kiehtova määränpää! Samaa sanovat ne tuhannet ulkomaalaiset, jotka lentävät Lappiin lumen, luonnon ja revontulien perässä. Toivoisinkin, että kaikki suomalaiset pääsisivät edes kerran elämänsä aikana kokemaan Lapin lumoavuuden. Vuodenajallakaan ei ole niin väliä, sillä luonto on todella ainutlaatuinen, kun matka jatkuu Rovaniemeltä pohjoiseen ja kohti vähemmän asutettuja alueita.












Gnocchit sienikastikkeella

keskiviikko 4. joulukuuta 2019



Gnocchit ovat alun perin Italiasta lähtöisin, mutta ovat onneksemme rantautuneet meillekin jo vuosia sitten. Nämä taikinapallerot tehdään yleensä perunoista, mutta olemme valmistaneet niitä myös palsternakasta ja bataatista. Kaupastakin olemme valmiit versiot muutamaan kertaan ostaneet sillä niistä saa pyöräytettyä varsin nopeasti arkiruoan. Jos nämä perunatyynyt ovat sinulle vielä tuntemattomia, testaa kerran ja huomaat, että ne hurmaavat pääsääntöisesti kaikki ruokapöydässä istuvat.

Gnocchit sopivat erittäin hyvin myös fiinimpään pöytään ja olemme tehneet niitä usein osaksi pidempää menukokonaisuutta. Gnocchit siis sopivat alku- tai väliruoaksi tai ihan arki-iltana pikaruoaksi kastikkeen kera tai paistokseksi uuniin tomaattikastikkeen ja mozzarellan kera. Vaihtoehtoja on niin paljon kuin keksit, mutta omia suosikkisoosejani ovat gorgonzola- ja pähkinäkastike sekä erilaiset yrttipestot. Ja jos kastikkeita ja lisukkeita voi vaihdella mielin määrin, sama pätee myös taikinaan. Taikinan voi tehdä pelkästään tähteeksi jääneestä muusista ja jauhoista ja jättää munat ja juuston pois. Tärkeintä on, että taikina on muovattavissa eikä se ole kumimaista tai irtonaista.

Taikinasta tulee varsin hulppea määrä gnoccheja, joten näistä riittää isommallekin porukalle alkuruoaksi tai lisukkeeksi. Toinen vaihtoehto on pakastaa keitetyt gnocchit ja näin niistä pääsee sitten myöhemminkin nauttimaan varsin helposti.

Perunagnocchit sienikastikkeella

1 kg jauhoisia perunoita
4 keltuaista
suolaa
2-4 dl vehnäjauhoja
2-3 dl parmesania

Keitä tai paahda perunat kuorineen ja kuori hieman jäähtyneenä. Soseuta perunat ja lisää muut aineet joukkoon. Lisää jauhoja sen verran, että taikinaa voi muotoilla. Varo tekemästä liian paksua taikinaa. Maista taikinaa ja mausta tarvittaessa lisää.

Kumoa taikina jauhotetulle alustalle  ja tee taikinasta noin sormen paksuisia tankoja ja leikkaa veitsellä noin sentin mittaisia paloja. Paina halutessasi haarukalla koristejäljet toiselle puolelle. Kun olet leiponut koko taikinan gnoccheiksi, keitä ne suolalla maustetussa vedessä kypsiksi. Gnocchit ovat valmiita, kun ne nousevat pintaan. Jäähdytä ja paista juuri ennen tarjoilua voissa salvianlehtien kanssa rapeiksi.


Sienikastike
400 g siitake- tai metsäsieniä
50 g voita
1 salottisipuli hienonnettuna
2-4 dl kermaa
1 dl parmesania
tuoreita salvianlehtiä
paahdettuja pähkinöitä

Paista kuumalla, kuivalla pannulla sienistä kosteus pois. Lisää voi ja sipuli, kuullota hetken aikaa. Kaada kerma ja osa salvianlehdet joukkoon, kiehauta. Lisää lopuksi juusto ja maista kastiketta.

Kun kastike on valmis, annostele gnocchit lautasille ja lusikoi kastiketta päälle. Koristele pähkinöillä ja paistetuilla salvianlehdillä.

* * *
Testaa myös suppilovahvero- tai palsternakkagnocchit!

Aamiaispiiras voitaikinasta

keskiviikko 27. marraskuuta 2019





Nopeat aamiaispiirakat ovat helppoja tehdä ja täytteeksi sopii melkeinpä mikä vain. Näin joulun alla pakastimessa on aina voitaikinaa ja mikäs olisikaan parempi hetki tehdä suolaisia piirakoita kuin nyt! Nämä pienet piiraat sopivat niin aamiaispöytään kuin iltapalaksi ja täytteet voi suunnitella etukäteen tai sitten vain valita kaapista sitä, mitä sattuu löytymään.

Tein meidän aamiaiselle vain yhdet pienet neliöt nautittavaksi, mutta piiraat onnistuvat kyllä suuremmallekin poppoolle. Yksittäisinä kappaleina tai kokonaiselle pellille kaulittuna levynä. Piiraat voi joko paistaa täytteineen päivineen tai lisätä täytteen paistetun piirakkapohjan päälle, riippuen vähän täytteistä ja niiden rakenteista. Esimerkiksi tähteeksi jääneen lohen tekisin tahnaksi ja lusikoisin kypsän pohjan päälle, mutta kukin makunsa mukaan. Aamiaispiiraista saa leikiten näyttäviä, mutta mikäänhän ei estä tekemästä niistä perinteisiä, täytettyjä voitaikinakolmioita. Lue täytevaihtoehdoista alempaa.

Aamiaispiiraat

voitaikinalevyjä
ranskankermaa
herneitä
fetaa
kevätsipulia

Anna voitaikinan sulaa ja leikkaa taikina sen jälkeen haluamaasi kokoon. Tee terävällä veitsellä viillot noin sentin päähän taikinan reunoista, näin reunataikina kohoaa korkeammalle paistettaessa ja täytteelle muodostuu matalampi alue. Paista pohjaa 210 asteessa noin 6-8 minuutin ajan ja nosta pois uunista. (Huom! Voit laittaa piiraan täytteineen päivineen kerralla uuniin, pohjaa ei ole välttämätöntä kypsentää erikseen ensin. Paista piiraita tuolloin noin 12-15 minuuttia.)

Levitä taikinapohjaan hieman ranskankermaa, asettele loput täytteet päälle ja jatka paistamista, kunnes feta on hieman sulanut tai piiras on saanut hieman väriä lisää. Nosta piiras lautaselle ja leikkaa päälle kevätsipulia.

Voit maustaa halutessasi ranskankerman täytteiden mukaan. Käytin itse wasabikermaa, jotta sain hyödynnettyä kaikki tähteet. Se sopikin erinomaisesti herneiden kera.


Piirakan pohjalle voi sipaista smetanaa, ranskankermaa tai tuorejuustoa. Täytteeksi sopivat esim.
- pinaatti, feta ja pinjansiemen
- kylmäsavulohi, juusto ja tilli
- katkarapu, mäti ja punasipuli (kypsään pohjaan)
- savukalatahna ja ruohosipuli (kypsään pohjaan)
- keitetty peruna, kapris ja sardelli
- keitetty punajuuri, homejuusto ja saksanpähkinä
- keitetty punajuuri, vuohenjuusto ja rucola
- paistetut sienet, timjami ja juusto
- kirsikkatomaatti, oliivi ja basilika
- tuorejuusto, pesto ja tomaatti
- pekoni, kananmuna ja kirsikkatomaatti
- poromuru, piparjuuri ja puolukat


Tumma joululeipä

tiistai 26. marraskuuta 2019




Tumma saaristolaisherkkuleipä on löytänyt tiensä joulupöytäämme ja leivomme tätä nykyään joka joulu. Leipä tuli tutuksi jo parikymmentä vuotta sitten kokkikouluaikoinani ja nyt tuntuu, ettei joulu ole joulu ilman tätä leipää. Mikä olisi parempaa kuin siivu tummaa leipää graavikalalla!

Olen julkaissut reseptin ensimmäisen kerran jo 2010 ja taikinan hiivamäärä ihmetyttää vuodesta toiseen ja saan siitä kysymyksiä edelleen. Olen leiponut leivän aina näillä määrillä ja tarkistin hiivamäärän vanhan reseptivihkoni lisäksi vertaamalla sitä toisiin resepteihin. Hiivaa todella tulee pari pakettia, mutta onnistuu hieman pienemmälläkin määrällä. Ruisjauhojen ja vehnäjauhojen suhdetta voi myös muuntaa, kunhan jauhomäärä kokonaisuudessaan pysyy suhtkoht samana. Lisäksi pidän appelsiinimehun tuomasta happoisuudesta, mutta yhtä lailla nesteeksi voisi käyttää omenamehua tai piimää.

Tämä helppotekoinen saaristolaisleipä onnistuu keneltä tahansa ja sen voi tehdä hyvissä ajoin ennen joulua, sillä se kestää hyvin pakastamista.


Saaristolaisleipä  2-3 leipää

1 l appelsiinituoremehua
1 1/2-2 palaa hiivaa (75-100 g)
1 rkl suolaa
3 dl siirappia
3 dl tuoppimallasta
3 dl ruisjauhoja
4 dl ruis- tai vehnäleseitä
9 dl vehnäjauhoja

Valeluun
1/2 dl siirappia
1-2 dl vettä

Liuota hiiva kädenlämpöiseen mehuun ja sekoita joukkoon suola ja siirappi. Lisää kuivat aineet ja tee löysähkö taikina. Anna taikinan kohota 1 ½ tuntia.

Sekoita ilmakupalat puulastalla pois ja jaa taikina kolmeen voideltuun leipävuokaan. Anna leipien kohota puolisen tuntia ja paista 175 asteessa noin 1 ½ tuntia. Valele leipää siirappivedellä ensimmäisen tunnin jälkeen.

Ota leivät uunista ja valele vielä kerran siirappivedellä ja anna jäähtyä ritilän päällä. Mikäli aikaa on, nosta leivät jääkaappiin tekeytymään, niiden maku ja rakenne vain paranee ajan myötä.

Pienet pavlovat eli pehmeät marenkikakut

tiistai 19. marraskuuta 2019





Mitä lähemmäksi joulu hiipii, sitä varmemmin yleiskone vatkaa meillä munia vaahdoksi. Valmistan nimittäin marenkia usein illanistujaisiin ja joulutuomisiksi ystäville ja sukulaisille, sillä miehen puolen suku rakastaa marenkeja! Valmistustapoja on useita, mutta itse teen marengit ranskalaisittain eli vatkaan valkuaiset ja sokerin kovaksi vaahdoksi ja paistan matalassa lämmössä kypsiksi. Jo vuosikaudet olen tehnyt marengit 1:2 suhteessa eli 6 valkuaista ja 3 dl sokeria, kypsennys 75 asteessa 2-3 tunnin ajan. Etikan ja sitruunamehun olen myös jättänyt pois, mutta lopputulos on ollut aina loistava. Happo parantaa vaahdon rakennetta, mutta sen lisääminen ei ole välttämätöntä, jos malttaa vaahdottaa munat kunnolla. 

Italialaisessa tavassa sokeri lisätään vaahtoon sulatettuna ja sveitsiläinen marenki valmistetaan vesihauteessa. Italialainen ja sveitsiläinen marenki kypsyy näin ollen jo vatkausvaiheessa ja ne sopivat siksi erittäin hyvin kakkujen kuorrutukseen ja täytteisiin. Jouluista marenkien valmistushihnaa en ole vielä avannut, mutta valmistin viikonlopun illalliselle minipavlovat jälkiruoaksi. Pavlova on venäläisen balettitanssija Anna Pavlovan mukaan nimetty jälkiruoka, jossa marenki symbolisoi balettitanssijan tutun tylliä. Makeudessaan se ei kuitenkaan ole mitenkään tyllimaisen herkkä vaan varsin ärhäkkä. Pavlovan koko oli omaan makuun vähän turhan suuri, joten ensi kerralla täytyy malttaa pursottaa pellille pienempiä minikakkuja. Pavlovan tulisi olla päältä rapea ja sisältä hieman sitkeähkö, vähän vaahtokarkkimainen ja sitä se todella oli! Vaikka jälkiruoka mielletään varsin kesäiseksi, se sopii loistavasti myös talvisiin herkutteluhetkiin. Näin joulun alla täytteeksi sopisi marinoidut luumut, tuoreet viikunat, karpalot, pähkinät, kanelinen siirappi tai muut kauden hedelmät. Meillä päälle lusikoitiin ystävämme mukaan kutua eli passionhedelmää. 

Jäljelle jääneet keltuaiset käytämme usein majoneesiin tai jäätelön valmistamiseen, mutta tällä kertaa päätin tehdä niistä sitruunatahnaa eli lemon curdia. Tsekkaa myös sen ohje postauksen lopusta. 


Pavlova (1 iso tai 6-8 pientä)
4 munanvalkuaista
2,5 dl sokeria
2 tl maissitärkkelystä tai perunajauhoja
1-2 tl sitruunan mehua

Täytteeseen:
kermavaahtoa, lemon curdia, marjoja tai hedelmiä (tässä passionhedelmää) 

Kuumenna uuni 120 asteeseen. 
Erottele keltuaiset valkuaisista ja vaahdota ne kovaksi vaahdoksi. Sekoita maissitärkkelys 1 dl sokeria ja lisää vähitellen vaahdon joukkoon koko ajan vatkaten. Lisää loput sokerit voimakkaasti vatkaten ja jatka kunnes marenki on kiiltävän valkoista ja muodostaa huippuja. Marenki on valmis, kun se ei tipu kulhosta. Lisää lopuksi sitruunan mehu kevyesti sekoittaen. 


Lusikoi tai pursota marenki leivinpaperin päälle pellille haluamasi kokoiseen muotoon. Jos tiedät miltä lautaselta tarjoilet pavlovan, piirrä muoto leivinpaperille mitta-avuksi. Jätä reunat hieman korkeammalle kuin keskusta, niin täytteet pysyvät paremmin päällä. 

Kypsennä marenkia uunin alatasolla 1 1/2-2 tuntia. Anna marengin jäähtyä ja kovettua rauhassa uunipellillä uunin luukku raollaan. 

Voit valmistaa marengin etukäteen, mutta täytä pavlova vasta juuri ennen tarjoilua. Vatkaa kerma ja mausta se vaniljasokerilla. Mikäli et halua pavlovasta liian makeaa, voit lisätä kerman joukkoon maitorahkaa tai maustamatonta jogurttia. 

Lusikoi lemon curdia päälle, sitten kermavaahtoa ja lopuksi marjoja tai hedelmiä. 
Lemon curd eli sitruunatahna

1 sitruunan kuori raastettuna
1 dl sitruunan mehua
4 keltuaista
2 dl sokeria
1-2 tl vaniljauutetta tai -sokeria
50 g voita

Vatkaa keltuaiset ja sokeri kuohkeaksi kattilassa vaahdoksi. Lisää joukkoon sitruunankuoriraaste ja mehu vatkaten samalla. Kuumenna seos kiehuvaksi ja anna sen pulpahtaa ja kypsyä sen aikaa, että seos sakenee. Kun ja anna seoksen jäähtyä hetken aikaa. Lisää voi ja anna sen sulaa joukkoon. 
Kaada lemon curd puhtaisiin tölkkeihin ja nosta jääkaappiin. Voit käyttää sitä pavloviin, täytekakkujen täytteiksi tai paahtoleipien levitteeksi. 



Turkkilaiset aamiaismunat

torstai 14. marraskuuta 2019


Turkkilaiset aamiaismunat ovat olleet toivelistallani jo vuosikausia, mutta vasta nyt innostuin valmistamaan uppomunaa ja jogurttikastiketta aamiaispöytään. Yhdistelmä saattaa kuulostaa oudolta, mutta jos pidät uppomunista ja maustamattomasta jogurtista, arvannet jo etukäteen, ettei lopputulos voi olla huono. Uskonkin tämä herkun jäävän aamiaispöydän valikoimaan, sillä meillä on aina munia ja jogurttia kaapissa. 

Netistä löytyi useanlaisia reseptejä munien valmistamiseksi, mutta menin taas sillä yksinkertaisemmalla tavalla, koska aivan kaikkea ei jääkaapista löytynyt. Monessa ohjeessa munien päälle oli valmistettu savupaprikavoi, mutta juuri tämän voin jätin laiskuuttani pois. Ripottelin savupaprikaa ja chilihiutaleita vain sellaisenaan annoksen päälle. Enkä myöskään tehnyt yrttiöljyä vaan maustoin jogurttikastikkeen tillillä ja sitruunalla. Yksinkertaisempi versio riitti meille varsin hyvin tuoreen leivän kera. Mutta ymmärrän toki, että voin ja yrttiöljyn kera kokonaisuus kohoaa vielä asteen ylväämmäksi ja samalla ehkä ruokaisamman oloiseksikin. Tiedä häntä, mutta toivon pääseväni valmistamaan näitä turkkilaisia aamiaismunia osana aamiais- ja brunssipöytää muillekin kuin itsellemme. 

Uppomunan valmistamista ei kannata etukäteen pelätä, sillä se onnistuu varsin helposti. Ehkä ensimmäiselle kerralle voi varata ylimääräisen munan testaamista varten, mutta jos vesi ei poreile liikaa, uppomuna kyllä onnistuu. Veden pyörivällä liikkeellä ja etikalla voi säädellä parhaiten uppomunan ulkonäköä, mutta suolaa keitinveteen ei kannata laittaa, sillä se rikkoo valkuaisen rakennetta. En tosin ole vielä koskaan valmistanut uppomunia suolatussa vedessä, joten en tiedä miten valkuainen käyttäytyy. Ja uppomunat voi kattilan sijaan valmistaa myös laakeassa kasarissa tai paistinpannulla pienemmässä vesimäärässä. 


Turkkilaiset aamiaismunat 2 henkilölle

2 kananmunaa
2 l vettä
1 dl väkiviinaetikkaa

Jogurttikastike
2-4 dl turkkilaista paksua, maustamatonta jogurttia
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
suolaa, mustapippuria
tuoretta tilliä hienonnettuna
sitruunan mehua ja kuoriraastetta

Lisäksi
savupaprikajauhetta, chilihiutaleita, 30 g voita, leipää

Valmista ensimmäiseksi jogurttikastike sekoittamalla ainekset keskenään. Mausta kastike oman maun mukaan ja muista maistaa jogurttia.

Tee seuraavaksi savupaprikavoi sulattamalla voi ja maustamalla se savupaprikalla ja chilillä.

Keitä vesi kasarissa ja anna sen kiehua hetki, jotta ilmakuplat katoavat vedestä. Riko munat sillä välin kuppeihin tai laseihin valmiiksi (1 muna/lasi, keltuaisten tulee säilyä ehjinä). Veden tulee poreilla tasaisesti, ei villisti tanssien. Lisää etikka veden joukkoon ja pyöräytä kauhalla vedelle hieman vauhtia. Näin munat eivät tartu pohjaan kiinni. Kaada munat varovasti yksi kerrallaan veteen aivan veden lähellä, ettei vesi räisky ja muna pysyy kasassa. Kypsennä munia 2-3 minuuttia, riippuen siitä, kuinka valuvaksi haluat munan keltuaisen jäävän. Kahden minuutin muna on täysin valuva. Nosta munat hetkeksi talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen vesi valuu pois.

Lusikoi lautaselle jogurttikastiketta, nosta uppomuna päälle ja ripottele päälle hieman suolaa, savupaprikajauhetta ja chilihiutaleita tai savupaprikavoisulaa. Tarjoile maalaisleivän kera.




Gdanskin ravintolasuosikit

sunnuntai 10. marraskuuta 2019


Jos Gdansk yllätti kauneudellaan, pääsi kaupunki yllättämään myös monipuolisella ravintolatarjonnallaan. Olimme selailleet netistä useampaan otteeseen eri ravintoloiden sivuja ja lueskelleet menuita. Päättäneet jo pari paikkaa mielessämme ja heti seuraavana päivänä peruneet kaikki. Ellen nyt aivan väärin muista, lähdimme matkalle vain kahden pöytävarauksen turvin. Useimmiten varaamme illallispöydät etukäteen, sillä emme halua jäädä pettyneenä jonkin ravintolan ulkopuolelle. Gdanskissa tämä kyseinen ravintola oli Prologue, jossa halusimme juhlistaa hääpäiväämme. Ravintola oli eittämättä lomamatkamme paras ravintola kaikin puolin ja ovelta käännytettiin todella monta ihmistä pois. Onneksi olimme tehneet pöytävarauksen!

Nautin keittiöntervehdykseksi turskakroketin ja alkuun kampasimpukkaa lihaliemessä kuusenkerkän ja maa-artisokan kera. Pääruoaksi valitsin yhden suosikkiannoksistani, nimittäin fish and chipsit. Tämä Briteistä peräisin oleva ruoka olikin sitten hienoin lajinsa edustaja, mitä olen koskaan syönyt. Sain eteeni upeasti leikatun ja täydellisesti paistetun meribassin, hernepyreetä ja pikkelöityä nektariinia sekä kolmeen kertaan paistetut perunat. Ah, tämä oli yksinkertaisuudessaan suurenmoista! Jälkiruoan suhteen ehdin alussa hetken empiä, mutta onneksi otimme makean mukaan. Söin  karviaiscrumblen lipstikkajäätelöllä ja niin tuttuja kuin raaka-aineet olivatkin, ensimmäistä kertaa lipstikka maustoi jäätelön.

Prologue, Grodzka 9







Literackaan päädyimme sattuman kautta kävellessämme kaduilla ja istahdettuamme lasilliselle terassille. Ensimmäisellä kertaa emme syöneet lainkaan, mutta menun luettuamme tulimme siihen tulokseen, että tänne voisi tulla syömään illallisen. Varasimme pöydän, sillä osasimme odottaa, että tämä Marian kirkon vieressä sijaitseva ravintola on suosittu. (Kirkon ympäriltä löytyy useampikin ravintola, joista itse petyimme aika lailla Piwna47:een. Vaalea sisustus varmasti viehättää monia skandinaaveja, mutta ruoka oli varsin yllätyksetön ja hinta-laatusuhde surkea.)

Literackan suhteen emme odottaneet kovin ihmeitä, sillä olimme edellisenä iltana juuri herkutelleet Prologuessa. Alkuruoka oli pääruokaa parempi, mutta kokonaisuus oli varsin hyvä. Valitsin pääruoaksi kalaa, mutten osannut odottaa pääruoan olevan niin jäätävän suuri! Tämä yksi annos olisi riittänyt täyttämään vatsani, mutta alkuruoan katkaravut olivat niin tuoreita ja pehmeitä, etten kyllä olisi halunnut menettää sitä makumaailmaa. Tunnelma oli vertaansa vailla ja uskonkin tämän ravintolan sopivan varsin erilaisille seurueille. 

Wine Bar Literacka, ul. Mariacka 50/52






Vanhan kaupungin ytimessä tuli vastaan hodaribaari Hot Bear Fusion Hot Dogs, jota emme halunneet jättää väliin. Kuvittelimme syövämme pienet snackit, mutta saimmekin eteemme jättiläisen kokoiset hodarit! Makujen lisäksi tämä paikka ansaitsee suosituksensa, sillä ravintola valmistaa kaiken itse ketsupista sämpylöihin.

Hot Bear Fusion Hot Dogs, Swietago Ducha 12/14


Suurena perunan rakastajana on suositeltava myös näitä pelkästään perunaan keskittyviä rafloja. Itse söin lounaaksi varsin perinteisen lohi-perunavuoan reilulla juustokuorrutuksella, puoliso perunaletut. Annokset olivat valtavan kokoisia, edullisia ja ravintola oli todella suosittu. Mitään pöytävarausta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, vaan ravintola toimii paikallisten "maitobaarien" tavoin eli tiskiltä tilaus ja vapaaseen tuoliin istumaan.

Pyra Bar , Garbary 6/7


Ennen kuin olimme päässeet reissuun, oli eteemme tullut kerta toisensa jälkeen ravintolasuositus, jota mekään emme halunneet jättää väliin. Siksipä suuntasimme Manduun heti ensimmäisenä iltana syömään pierogeja eli dumplingeja. Valikoima oli valtaisa ja tilasimmekin asteen verran liikaa syötävää, koska oli pakko saada maistella mahdollisimman monta makua. Lähtökohtaisesti voi sanoa yhden annoksen riittävän yhdelle henkilölle, mutta parasta olisi olla isommalla joukolla liikenteessä, jotta pääsisi syömään monipuolisemmin. Mandu on helmi, jota ei kannata ohittaa. Pierogit tehdään  käsin paikan päällä tilauksen mukaan ja ruokajuomaksi voi valita paikallisten suosiossa olevaa teetä tai paikallisia oluita. Mutta muista tehdä pöytävaraus, ellet nappaa ruokaa mukaan.

Pierogarnia Mandu Centrum, Elzbietanska 4/8



Lue myös: 
Syysloma Gdanskissa
Gdanskin tunnelmalliset kahvilat

Gdanskin tunnelmalliset kahvilat

torstai 7. marraskuuta 2019



Syysloma Gdanskissa oli yhtä kahviloiden ilotulitusta. Vanhan kaupungin kadut ovat täyttyneet toinen toistaan viihtyisemmistä kahviloista, joissa riittää asiakkaita aamusta iltaan. Tarjonta ei rajoitu kahviin, vaan monesta paikasta kuoriutuu iltaisin viinibaari ja yökerho. Aivan kaikkiin kiinnostaviin kahviloihin emme lomallamme ehtineet tutustua ja joissakin ei yksinkertaisesti ollut tilaa, mutta monen monta ihanaa paikkaa tuli bongattua. Kotona Tampereella tai ylipäänsä Suomessa en kovin monesta kahvilasta innostu metelin, tungoksen tai tunnelman puutteen vuoksi. Gdanskissa ei ollut tätä ongelmaa, kahviloissa oli juuri kaipaamani ilmapiiri ja tuntu. Mikä siinä onkin, että Suomenlahti erottaa meidät niin tyystin eurooppalaisesta kahvilakulttuurista! Kahviloiden valitseminen on helppoa, sillä niitä on mielestäni pilvin pimein, ei muuta kuin sisään vain. Tässä omat suosikkini ensimmäiseltä visiitiltäni Gdanskissa. 


Café Józef K, Piwna 1/2
Jätettyämme laukut hotellille, suuntasimme pienen mutkan kautta Jósef K:hon. Sisustus oli mahtavan rönsyilevä ja koko kahvila oli todella kuvauksellinen. Kahvilassa oli lisäksemme muutamat turistit drinkeillä ja samalla asialla mekin olimme. Iltapäivän rauhallinen tunti tuntui sadunomaiselta erinomaisen musiikin tahdissa. Myöhemmin viikolla suunnittelimme tulevamme drinkeille uudestaan, mutta kahvilasta oli kuoriutunut todellinen menomesta ja baari oli terassia myöten täynnä. 







Café Factotum, Swietego Ducha 8/10
Valitsemme ulkomaille suuntautuville lomille yleensä hotellin ilman aamiaista ja näin teimme tälläkin kertaa. Haluamme maksimoida mahdollisuudet tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin perinpohjaisesti ja näin pääsimme nauttimaan kahviloiden tarjonnasta aamiaiselta lähtien. Ensimmäisen Gdanskin aamun aloitimme Café Factotumille. Tämänkin kahvilan tunnelma oli käsin kosketeltavissa, musiikkivalinta jälleen virheetön tähän paikkaan. Pientä ja välillä tyhjähköä vitriiniä ei kannata pelästyä, sillä tiskin takana lattian alla häärii keittiötyöntekijä, joka valmistaa täytettyjä leipiä ja croissantteja tarvittaessa lisää. Tarjolla oli myös jogurtteja, mehuja sekä smoothieita kaikkien makeiden piirakoiden ohella. Listalla oli niin tavalliset kuin erikoiskahvit ja tämän lisäksi sai tilattua pannullisen mm. Chemex- tai Aeropress-kahvia. Gdanskissa juodaan myös paljon teetä ja valikoima on mielestäni todella hyvä kahvilassa kuin kahvilassa.





Café Retro, Piwna 5/6
Nimensä perusteella kahvilan voisi odottaa olevan hyvinkin teemallinen sisustukseltaan, mutta paikka kyllä vaikutti ihan tavalliselta gdanskilaiselta kahvilalta. Etukäteen olin ajatellut nauttia palan piirakkaa, sillä vitriini pullisteli hyllyttäin herkkuja. Toki makeiden lisäksi kahvilassa oli saatavilla leipiä, tuorepuuroja jne., mutta päädyinkin hörppimään lasillisen lämmintä punssia. Retrossa oli tarjolla myös muita kahviloita enemmän vegaanisia tuotteita ja puuroja erilaisilla täytevaihtoehdoilla.





Café Rekawiczka, Dluga 84/85
Toisena aamuna suuntasimme paikkaan, jonka olimme bonganneet kävellessämme siitä ohi. Paikka vaikutti tunnelmalliselta ulkoapäin, mutta sisustus ja tunnelma ei vastannut odotuksiani. Kahvila tarjoilee viereisen hotellin asukkaille aamiaiset ja heitä varten oli tarjolla seisova pöytä. Mekin olisimme voineet tyytyä siihen, mutta halusimme valita listalta jotain muuta ja päädyimme shaksukaan ja täytettyyn bageliin. Paras valinta tähän tilanteeseen, sillä emme halunneet syödä itseämme täyteen aamiaispöydän valikoimalla. Seuraavana päivänä jätimmekin aamiaisen kokonaan väliin valmistautuessamme henkisesti jo lounaaseen.






Café Libertas, Chlebnicka 37/38
Se, mistä pidän erityisesti eurooppalaisessa kahvilakulttuurissa, on pöytiintarjoilu. Voit kävellä kahvilaan vain sisään ja mennä istumaan vapaaseen pöytään. Tarjoilijaa ei tarvitse huhuilla eikä kurkkia tulevaksi, hän kyllä aina tulee. Libertas erottautui muista kahviloista eniten juuri erinomaisella palvelullaan, mutta huonoa palvelua ei missään kahvilassa kyllä saatukaan! Tälläkin kertaa lumouduimme kahvilan musiikista, tunnelmasta ja päädyimme nauttimaan marenkisen omenapiirakan puoliksi.




Kafëbë Coffee & Bistro, Piwna 64/65
Huolimatta siitä, että kahviloissa oli tarjolla teetä hurja määrä, join ensimmäisen teekuppini Kafëbëssa. Tumman puhuvan lasillisen mausteena oli rosmariini, mustapippuri ja appelsiini. Vaikka maku olikin varsin tuju (eikä siis mitään valittamista), tilasin vielä aamiaisen päätteeksi kupin espressoa. Aamiaiseksi valitsimme aika vastakkaisen sisältöiset lautaset ja miehen edestä löytyikin lihan lisäksi kuppi jotain rasvaa, joka ei ollut silmiä hivelevä. Oli kuulema hyvää, mutta itseäni tämä tuote etoi jo ajatuksissa. Kokonaisuutena varsin kelpo aamiainen tuoreine leipineen ja naapuripöytään tuotu puuro näytti myöskin varsin erinomaiselta.






* * *
Lue myös:
Syysloma Gdanskissa
Gdanskin ravintolasuosikit
Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.