Kevätloma Saariselällä

perjantai 6. joulukuuta 2019



Tämä vuosi on ollut siitä poikkeuksellinen, että olen käynyt kahdesti Lapissa. Kahdesti! Miten mahtavaa. Viimeisin reissu suuntautui Hetta-Pallas -vaellusreitille, sitä edeltävä Saariselän upeille keväthangille. Olen käynyt pohjoisessa lukemattomia kertoja ja kohteena on useimmiten ollut hiihto- ja laskettelumaastot. Näin kun joulu alkaa hiipiä mieliin, muistin juuri olleeni kymmenen vuotta sitten viettämässä joulua Lapissa. Ah, se oli ihanaa! Lunta, pakkasta, pimeyttä ja jouluruokia. Pukista ei nähty vilaustakaan, vaikka lahjakassi oven takaa löytyikin. Lapin taikaa on metsästetty joskus kesäisinkin, mutta niistä reissuista on jo niin kauan, että kesämatkakin kutkuttelisi hieman. Mutta toisaalta ei niinkään, kun mietin sitä jumalatonta hyttysmäärää! Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän nautin Lapin laiskan pulleista lomista. Vaikka kyllä näillä kaikilla pohjoisen reissulla on saatu hiki pintaan! Niin myös viime huhtikuun kevätlomalla Saariselällä.

Veljen poppoo oli varannut seurueillemme komeat mökit puolen tunnin matkan päästä Saariselän keskustasta, me puolestamme suunnittelimme ruoat ja juomat tälle viikon ajalle.  Mökin sijainti oli täydellinen, sillä pihasta pääsi suoraan lähiladulle hiihtämään ja koirat saivat kirmata ja leikkiä ulkona kaikessa rauhassa. Sadan metrin päässä yöpyi joukkomme toinen puolikas ja iltaisin illallistettiin aina yhdessä. Olikin mukavaa tehdä ruokaa suuremmalle joukolle, kun enimmäkseen sitä tulee kokkailtua vain meille kahdelle. Tunne oli molemminpuolinen, sillä veljeni, kälyni ja kälyn veli perheineen olivat innoissaan ennen kaikkea siitä, ettei ruokia tarvinnut itse miettiä. Silloin tällöin pääsi istumaan valmiiseen pöytään, toisinaan sai osallistua itsekin ruoan valmistamiseen. Koko porukalle maistuivat erinomaisesti esimerkiksi nämä corn flakeseilla kuorrutetut kanapalat, burgundinpata hirvenlihasta sekä mökin vuokraajalta ostettu poronpaisti mustikka-portviinikastikkeella. Myös mustikkainen pannacotta nokipannukahvineen oli hitti! Ensimmäisen yhteisen illan pelastus oli raclette, johon ei tarvinnut muuta kuin pilkkoa ainekset pöytään.






Pääsiäisloma Saariselällä oli varsin monipuolinen ja laiskotellakin ehdittiin, vaikka sukset oli jalassa useampana päivänä. Hiihtämässä käytiin niin mökiltä lähtevällä lenkillä kuin Saariselän pidemmillä kierroksilla. Laskettelurinteeseen uskaltautui niin joukon pienimmäinen kuin vanhinkin! Meidän porukalle laskuista riitti vauhtia riittämiin enkä itse kyllä kovin jyrkkiin mäkiin enää uskaltaudukaan. Edellisestä laskusta oli varmaan kulunut pari vuosikymmentä, hah! Mutta kivaa tietysti oli ja talvella voisi suunnata vähän lähemmäksikin laskettelemaan. Mieheltäkin lähti iästä se parikymmentä vuotta, kun vuokrasi itselleen laudan alle.

Aivan keskustasta bongattiin myös Angry Bird Activity Park, joka oli pienimmän väen mieleen. Kylpyläänkin osa joukosta yritti suunnata, mutta poreilut jäi väliin, paikan auetessa vasta puolen päivän aikaan. Vaikka suuntaamme Lappiin luonnon ja ulkonaolon vuoksi, tälläkin reissulla sisäaktiviteetteja olisi löytynyt varsin monipuolisesti joogasta keilaukseen. Sen verran lomamoodissa oltiin tällä lomalla, että kylpylän lisäksi missattin myös kultamuseo, sillä emme tarkistaneet aukioloaikoja ajoissa.

Lomaviikon viimeiset sporttailut otettiin sitten Suomen pisimmässä pulkkamäessä! Vauhti kiihtyi todella hurjaksi pehmeästä sohjolumesta huolimatta, mutta 3-vuotias hihkui vain ilosta ensimmäisessä mäessä. Jaloilla sai todella hidastaa vauhtia, sillä aika ajoittain meinasi itseäkin hirvittää. 1200 metriä pitkä mäki laskettiin muutamaan otteeseen rennolla meininkillä, sillä meitä odotti alhaalla kuski, joka heitti meidät takaisin Kaunispään huipulle. Mäen alaosasta löytyi pulkkia, mutta osa oli varsin huonossa kunnossa. Jos siis suuntaat Saariselälle, nappaa oma pulkka mukaan, jos vain autoon mahtuu. Me vuokrasimme parit pulkat keskustasta mukaan, sillä emme tienneet pulkkien olemassaolosta ja kunnosta etukäteen mitään.

Aurinkoinen kevätloma teki tehtävänsä ja parasta oli tietysti yhdessäolo perheen kera! Sopivassa suhteessa liikuntaa ja lepoa, hyvää ruokaa, auringon lämmössä hengailua ja päivän päätteeksi saunomista. Lapin upeat tunturit ja maisemat jättivät melkoisen muistijäljen!

Toisille Lappi on huomattavasti tutumpi paikka kuin minulle, monet tuttuni sen sijaan eivät ole käyneet Lapissa koskaan. Tästä on aina yhtä hämmästyttävää kuulla, sillä pohjoiseen pääsee mielestäni varsin helposti melkein millä tahansa kulkuneuvolla. Toki ymmärrän sen, että lukemattomat suomalaiset suuntaavat ulkomaille valon ja lämmön perässä, mutta itsehän en oikein aurinkorannoilla viihdy. Matkustan mielelläni minne vain, mutta kaipaan lomilla muutakin tekemistä kuin makaamista ja lukemista. Ja vaikka vastaavasti itseltäni on moni eksoottinen maa ja ranta kokematta, uskallan sanoa Lapin olevan ihan yhtä kiehtova määränpää! Samaa sanovat ne tuhannet ulkomaalaiset, jotka lentävät Lappiin lumen, luonnon ja revontulien perässä. Toivoisinkin, että kaikki suomalaiset pääsisivät edes kerran elämänsä aikana kokemaan Lapin lumoavuuden. Vuodenajallakaan ei ole niin väliä, sillä luonto on todella ainutlaatuinen, kun matka jatkuu Rovaniemeltä pohjoiseen ja kohti vähemmän asutettuja alueita.












Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.