Osa 2: Hyötypuutarha kasvilaatikoissa

Kasvimaa heinäkuussa 2014

Kasvilaatikoissa viljeleminen on suositumpaa kuin koskaan ja ymmärrän sen täysin. Niiden avulla pienellä alalla voi viljellä omaan tarpeeseen sopivaa satoa. Harvalla on enää mahdollisuus tai ylipäänsä tilaa perinteiseen kasvimaahan tai kylmäkellarissa säilömiseen. Ajasta puhumattakaan. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kasvimaan perustaminen laatikoihin luonnistuu aika nopeasti. 

Valintana kasvilaatikoissa viljely
Todellisuus on tarua ihmeellisempää ja yllä oleva kuva on viime kesältä. Katso kuitenkin alta kuva siirtolapuutarhaltamme vuodelta 2011. Lähtötilanne oli siis se, että pihalla kasvoi kaksi koivua, kaksi punaherukkapensasta, kirsikkapuu ja pieni pläntti kasvimaata. Päädyimme rakentamaan kasvimaan laatikoihin, koska koivut imevät niin paljon vettä, maa on erittäin savista ja sitä olisi pitänyt muokata valtavasti. Lisäksi kasvimaalla kasvoi elämänlankaa ja muita rikkaruohoja niin paljon, että olisimme saaneet kyykkiä kitkemässä koko kesän.

Kasvimaa toukokuussa 2011

Kasvilaatikon ja kasvimaan rakentaminen
Minulla oli toiveissa myös sellainen kasvimaa, johon voin hipsiä paljasjaloin ilman varpaiden mustumista. Olemme olleet todella tyytyväisiä valintaamme ja laudasta tehdyt laatikot ovat kestäneet hyvin eivätkä vaadi tässä vaiheessa minkäänlaista kunnostusta tai uusimista. Me menimme halvimman vaihtoehdon mukaan ja ostimme raakalautaa. Sivulaudat on porattu kulmista kiinni ja laatikot on vain aseteltu halutuille paikoille. Emme siis nosta laatikoita talveksi pois vaan annamme niiden patinoitua paikoillaan. Laatikot voi tietysti rakentaa kulmarautojenkin avulla niin, että ne saa nostettua talveksi säilöön. Kasvilaatikoita ei ole suojattu öljyllä tai maalattu ulkoapäin eikä sisäpuolella ole muovisuojaa. Laitoimme pohjalle kuitenkin kuitukangasta, joka läpäisee veden, mutta estää rikkaruohojen kasvamisen. Vaikka kasvulaatikot hohtivat alkuun vaaleana, ne harmaantuivat jo ensimmäisenä kesänä kauniin värisiksi. Juuri siirtolapuutarhalle sopivan luonnollisiksi.

Laatikot on aseteltu pihalle niin, että osassa väleissä mahtuu kulkemaan kottikärryillä ja kyykkimään juuri niin leveästi kuin haluaa. Laatikoiden välissä on myös katekangasta ja sen päällä pientä kiveä ja ne päästävät veden lävitseen. Toistaiseksi olen saanut pidettyä kiveyksen puhtaana lehdistä, rikkaruohoista ja mullasta. Yhtä lailla väleihin voisi laittaa esimerkiksi olkea. Värillisiä koristekatteita en kuitenkaan itse halunnut, koska en kärsisi kävellä niiden päällä avojaloin. Parilta taholta myös kuulin, että jos katetta on isolla alalla, maa jäätyy tiukasti lumen ja pakkasen myötä ja keväällä maan sulaminen on hidasta. Ehkä tällaisten laatikoiden välissä siitä ei olisi niin suurta ongelmaa. Toki välit voisi jättää nurmikoksikin, mutta sitten täytyy muistaa jättää välit niin suuriksi, että ruohonleikkuri mahtuu kulkemaan välistä. Rivitalon pihassa voisin istuttaa nämä laatikot terassilautojen lomaan.

Viime aikoina olen miettinyt myös potagerin rakentamista, mutta siihen ei ainakaan tänä keväänä ole aikaa. Sinänsä muutos olisi ihan helppo (mullan poistaminen, laatikoiden paikoiltaan nostaminen), mutta maa vaatisi jyrsimistä ja lisämultaa. Laatikot ja kiveys ovat onneksi tuhonneet rikkaruohot kasvimaan alueelta.

Vaihtoehtoja kasvilaatikoille
Jos sinulla on perinteinen kasvimaa avomaalla, siihenkin on helppo suunnitella ja rakentaa kasvulaatikot. Laudathan voi asetella jälkikäteen mataliksi reunoiksi tai korkeiksi laatikoiksi. Omalle tontillemme olen rakentanut kukkapenkkejä myös turveharkoista. Niistäkin saa helposti kyhättyä vastaavanlaisen kasvupaikan vihanneksille. Olen nähnyt myös vanhoista lekaharkoista ja tiilistä tehtyjä kasvilaatikoita, jolloin materiaalin kulumisesta ja pehmenemisestä ei tarvitse juurikaan välittää. Valutöissä käytetyt laudat ovat kuulemma myös hyviä, sillä sementti sulkenut laudan pinnan eikä se näin ollen kostu juurikaan. Vastaavan lämmön kuin kasvilaatikoihin saa rakentamalla myös kohopenkin. En ole sellaista koskaan itse perustanut, mutta periaatteena siinä on se, että mitä korkeamman penkin perustat, sitä parempi. Kohopenkki perustetaan oksista, kompostista, mullasta ja lannasta. Paras ajankohta perustaa kohopenkki on syksyllä, mutta toki se aikaisin keväälläkin onnistuu.

Kasvimaa toukokuussa 2013

Kasvimaa heinäkuussa 2013

Kasvimaa heinäkuussa 2014

Kasvilaatikon multa
Kasvulaatikossa viljeleminen mahdollistaa vihannesten kasvattamisen ja nauttimisen avomaata aiemmin, sillä multa on lämpimämpää. Nostamalla vanhat ikkunat kasvulaatikoiden päälle saat kasvihuonemaiset olosuhteet siementen itämiselle ja taimien kasvamiselle. Ikkunat voi rakentaa laatikoihin kiinteästikin paikoilleen saranoiden avulla. Alussa hankaluuksia voi aiheuttaa se, että multa kuivuu. Meidän kasvimaamme sijaitsee paahteisella paikalla ja olen kastellut kasvimaata talteen otetulla sadevedellä. Lisään multaan keväällä vaihtelevasti palanutta hevosenlantaa tai kompostia ja syksyllä puiden lehtiä. Lisäksi asettelen läpi kesän mullan pintaan leikattua nurmikkoa, joka pitää kosteuden allaan ja lannoittaa multaa. Kaikki nämä ainekset muokkaavat ja ravitsevat multaa eikä kuivumista juurikaan tapahdu. Eikä pintamullan kuivumista kannata säikähtää, multa voi olla syvemmältä silti mukavan kosteaa. Sormi vain multaan ja tarkastelemaan tilannetta.

Kasvilaatikoissa viljeleminen
Kasvulaatikkomme ovat neliönmallisia, kantiltaan noin metrin suuntaansa. Laatikon koko on helppo säädellä oman tilan suhteen. Vaikka meidän laatikot ovat pienehköjä, niissä pystyy kasvattamaan juuri niin monta lajiketta kuin haluaa. Tarpeet huomioiden tietysti. Mikäli sinulla ei ole kylmäkellaria, jossa voit säilyttää vaikkapa porkkanoita, niitä ei kannata kasvattaa yhtä laatikkoa enempää kahden hengen taloudessa. Vähempikin riittää, jos ei halua popsia niitä pitkin kesää. Se, mitä kannattaa kasvattaa samassa laatikossa, vaatii oman bloggauksensa.

Aiemmin olen kasvattanut 1-3 lajiketta yhdessä laatikossa, mutta viime kesänä innostuin vuoroviljelystä siinä määrin, että lajikkeiden määrä kasvoi aika suureksi. Alla olevassa laatikossa olen kasvattanut useampaa yrtti-ja salaattilajiketta jakamalla laatikon nurmikon reunamuovin avulla. Jos sinulla on vain pari laatikkoa, kannattaa muodostaa vaikka rimoista niiden päälle ruudukko ja kylvää yhteen laatikkoon useampaa lajiketta. Tässä siemenet on jaettu pieniin lokeroihinsa sikin sokin. Siemenien kylvösuuntaa kannattaa vaihdella laatikoittain, niin kasvimaa saa enemmän ilmettä. Eli jossa yhdessä laatikossa yrtit kasvavat terassilta katsottuna vaakasuunnassa, viereisessä laatikossa ne voivat kasvaa pystysuunnassa ja kolmannessa laatikossa vaikka vinottain nurkasta nurkkaan. Vain mielikuvitus on rajana!

Kukat kasvimaalla
Pidän erittäin paljon siitä, että syötävien kasvien joukossa kasvaa myös kukkia. Osa on siellä puhtaasti ulkonäkönsä vuoksi, osa torjumassa tuholaisia. Lisäksi haluan, että kasvimaalla on myös korkeusvaihtelua. Niinpä olenkin istuttanut kasvimaalle rungollisen rosmariinin ja mustaherukan rikkomaan kokonaisuutta. Heinäseipäitä pitkin kasvavat hajuherneet ja pavut nostavat katseen maan pinnasta ylemmäksi. Ruukuilla puolestaan on helppo muovata kasvimaan fiilistä ja siirrellä niitä paikasta toiseen. Ruukkuja voi myös nostaa kasvulaatikoiden tyhjiin kohtiin.

Viljelyn suunnitteleminen
Kun viljelet hyötypuutarhaa, maltti on valttia. Ettei kävisi niin kuin alla olevassa kuvassa. Salaatti kasvaa kyllä upeasti, mutta sitä on kahden ihmisen tarpeisiin aivan liian paljon. Neuvonkin kylvämään siemeniä useammassa erässä, jolloin saat tuoretta satoa läpi kesän etkä huku ylitarjontaan niin helposti. Esimerkiksi viime kesänä kylvin salaatteja ja yrttejä heti toukokuussa ja seuraavan kerran taas juhannuksena ja sain nauttia sadosta pitkälle syksyyn. Pinaatti, rucola ja mizuna kestävät kylmyyttä ja kasvavat nopeasti, joten niitä voi kasvattaa vielä loppukesästäkin.

Siementen nimet kannattaa myös kirjata johonkin vihkoon tai koneelle ylös. Tarvitset tietoa seuraavana vuonna, jos kasvatat vihanneksia vuoroviljelyn omaisesti vaihtaen kasvupaikkaa vuosittain.

Tuholaiset kasvilaatikossa
Mikäli kasvilaatikkoon muuttaa tuholaisia, niistä voi olla hankala päästä eroon. Omaan puutarhaan muuttaneet muurahaiset sain onneksi karkoitettua kanelilla. Kaalikärpäset ja -toukat viihtyvät kasvilaatikoissa yhtä hyvin kuin avomaallakin, mutta niiltä voi yrittää suojautua peittämällä kylvökset ja pienet taimet harsolla. Kirvoista puolestaan pääsee eroon suihkuttamalla niihin vettä, mäntysuopaliuosta (itse en suosi tätä lainkaan) tai poistamalla lehdet kokonaan. Aiheesta lisää erillisessä bloggauksessa.

 Kasvilaatikoissa ja lavakauluksissa viljelemisen plussat:
- kasvimaan voi perustaa melkein mihin tahansa
- viljelmän voi tarvittaessa siirtää
- siemenet voi kylvää aiemmin kuin avomaalle
- vanhoista ikkunoista ja harsosta saa muodostettua helposti lämmön-, tuulen- ja ötökänsuojan
- laatikoissa kasvaa erittäin vähän rikkaruohoja, jos ostat hyvää ja puhdasta multaa (jotain lentää aina tuulen mukana)
- kasvimaa pysyy siistinä (multa pysyy siellä minne sen on lapioinutkin) eikä kasvipenkkien reunat kuiva samalla tavoin kuin avomaalla
- kitkeminen on helpompaa, kun multa ja kitkettävät ovat korkeammalla
- yhteen laatikkoon voi kylvää useampaa lajiketta haluamaansa muotoon
- etanat pysyvät loitolla

Kasvilaatikoiden miinukset:
- mullan kuivuminen
- laatikoiden uusiminen (kestää kuitenkin useita vuosia)
- laatikoiden välit syövät viljelyalaa
- jos jokin täystuholainen valtaa laatikkosi, siitä voi olla vaikea päästä eroon (ei omakohtaista kokemusta)
- lyöt jalkasi vähintään kerran päivässä laatikon reunaan, koska iloitset oman puutarhan sadosta tanssahdellen siellä täällä

Toivottavasti sait tästä tekstistä joitakin vinkkejä omaan hyötypuutarhaasi. Lukisin itse myös mielelläni teidän vinkkejänne kasvimaan ylläpitämisessä ja muutenkin puutarhanhoidossa. En todellakaan ole alan ammattilainen ja kaikki neuvot ovat tarpeen. Viides kesä siirtolapuutarhalla starttaa pian enkä maltttaisi millään odottaa!

Sormet multaan -sarja jatkuu ainakin toukokuun puoleen väliin saakka aina perjantaisin. Luvassa on vielä juttua erilaisista kasvatusastioista, kumppanuuskasveista, vuoro- ja peräkkäinviljelystä, lannoittamisesta, perhoskasveista, syötävistä kukista, pavuista, tomaatista jne. Puutarhaan liittyvät postaustoiveet ovat tervetulleita! Erinomaisia ideoita omaan hyötypuutarhaan kannattaa katsella Strömsön puutarhasta.

P.S. Tällaisissa fiiliksissä siirtolapuutarhalla oltiin vuonna 2013.

* * *

Osa 1: Siemenien kylväminen ja taimien kasvattaminen
Osa 2: Hyötypuutarha kasvilaatikoissa
Osa 3: Kumppanuuskasvit hyötypuutarhassa
Osa 4: Kouliminen ja taimien kasvatus
Osa 5: Syötävät kukat puutarhassa
Osa 6: Pavut puutarhassa ja lautasella
Osa 7: Yrtit puutarhassa
Osa 8: Kaalien kasvattaminen
Osa 9: Hyötypuutarha ruukuissa ja parvekkeella
Osa 10: Tuholaisten torjuminen
Osa 11: Lannoittaminen