Parsapasta

tiistai 30. huhtikuuta 2019





Kevät on parsan juhlaa ja siitä on nautittava useamman kerran viikossa! Kevät on myös suurta menojen juhlaa, sillä tekemistä riittää liiaksi asti. Siksi päätin tehdä hyvin yksinkertaista parsapastaa, jonka maun salaisuus on voin, kerman ja parmesanin yhdistelmässä. Käytän kermaa erittäin harvoin pastassa, sillä aidoissa italialaisissa pastoissa sitä ei juurikaan käytetä. Tähän pastaan kerma kuitenkin sopii mainiosti ja ruoka valmistuu ihanan nopeasti! Tavallisen pastan sijaan käytin tortellineja, joiden pehmeys sopii erinomaisesti tähän arjen lohturuokaan. Parsoja valitessa kannattaa ostaa ohuehkoja parsoja, sillä niitä ei tarvitse kuoria ja mielestäni ne myös maistuvat paremmille.

Suuri suositus tämän parsapastan lisäksi myös ranskalaiselle roséviinille, Hampton Water Rosélle. On herkkua!

Parsapasta 4 henkilölle

2 pss ricotta-pinaattitortellineja
0,5-1 punttia parsaa paloiteltuna
1-2 dl kuohukermaa
50 g voita
suolaa, mustapippuria
parmesanjuustoa

Keitä parsat melkein kypsiksi suolatussa vedessä. Nosta ne reikäkauhalla pois ja kuumenna vesi kiehuvaksi ja kypsennä tortellinit kattilassa pakkauksen ohjeen mukaan.

Sulata sillä välin voi kattilassa ja lisää kerma, keitä lientä kasaan tortellinien valmistuessa. Lisää lopuksi parsat joukkoon.

Kun tortellinit ovat valmiita, kaada vesi pois ja yhdistä kerma-parsaseos joukkoon. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa, pippuria ja raasta parmesania päälle. 

Jamaikalainen jerk-broileri

maanantai 29. huhtikuuta 2019




Sain kustantajalta Teemu Auran uuden kirjan, Viikonloppu lautasella -lohturuokaa parhaisiin. hetkiin tutustuttavaksi. Teemu on monelle ruoalle kiinnostuneelle tuttu jo ravintola Demon ajoilta, mutta nykyisin hänet tunnetaan ennen kaikkea helsinkiläisestä leipomosta Patisserie Teemu & Markus. Viikonloppu lautasella on nimensä mukaisesti suunnattu kaikille viikonloppukokeille, jotka haluavat syödä hyvin uhraamatta koko päivää keittiössä häärimiseen. 

Nappasin kirjasta ensimmäiseksi kokkailtavaksi jamaikalaisen jerk-broilerin, jonka ajattelin kypsyvän siirtolapuutarhan grillissä meidän tehdessä puutarhahommia. Suunnitelma ei ihan pitänyt loppuun saakka, sillä mökille ei oltu avattu vielä vesiä ja kokkaaminen olisi mennyt melkoiseksi säädöksi. Päivän päätteeksi heitin broilerin kotona uuniin eikä voi sanoa huonoa syntyneen näinkään. Tein edellisenä iltana marinadin ja lintu ehti kylpeä siinä 12 tuntia maustuen varsin mukavaksi. Seuraavalla kerralla haluan broilerista asteen verran tulisempaa, joten täytyy muistaa tarkistaa, että chilissä on enemmän potkua. Lisäksi voisin heittää joukkoon enemmän suolaa, jotta maku olisi täydellinen. Resepti oli siis varsin hyvä, pidän vain  itse suolaisemmasta mausta. Kokonainen broileri riittää neljälle henkilölle ja illallisen jälkeen keitin  selkärangasta ja muista rippeistä liemen ja seuraavana päivänä herkuteltiin hernerisotolla.

Jamaikalaisen jerk-broilerin kylkeen sopii mainiosti tomaattisalaatti korianterilla, vihreä salaatti ja oliivit. Juomaksi kirjassa suositeltiin saksalaista rieslingia, mutta kesäfiiliksissä me korkattiin roseviini.


Jamaikalainen jerk-broileri  4 henkilölle

1 kokonainen luomubroileri

Mausteseos:
1 sipuli paloiteltuna
4 isoa valkosipulinkynttä paloiteltuna
50 g (min. 5 cm pätkä) inkivääriä kuorittuna ja paloiteltuna
2 punaista chiliä
6 timjamin oksaa
1 dl rommia
0,5 dl rypsiöljyä
100 g ruskistettua voita
1 limen raastettu kuori ja mehu
4 rkl hunajaa
2 rkl suolaa
2 rkl korianterinsiemeniä
2 rkl juustokuminansiemeniä
1 rkl kanelia

Valmista ensin ruskistettu voi kuumentamalla voita kattilassa, kunnes se alkaa tuoksua pähkinäiseltä ja saada hieman väriä. Varo kuitenkin polttamasta voita.

Laita kaikki mausteseoksen ainekset tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi.

Leikkaa broilerin selkäranka saksilla pois ja levitä lintu auki. Hiero mausteseos kauttaaltaan broilerin pintaan ja anna lihan marinoitua yön yli tai vähintään pari tuntia.

Nosta broileri marinadista ja pyyhi ylimääräinen marinadi pois, jottei se valu grilliin. Kypsennä broileria grillissä tai 180 asteisessa uunissa grillitoiminnolla noin 30-45 minuuttia. Broileri saa ottaa väriä ihan reilusti, mausteinen rapea nahka maistuu varmasti jollekulle pöydässä.


Viikonloppu lautasella sisältää 42 reseptiä, joista löytyy inspiraatiota niin kasvis- kuin liharuokiinkiin. Vaikken itse ole niin lihan perään, huomasin silti innostuvani eniten juuri tästä jerk-broilerista ja viskisistä kyljyksistä. Kala- ja äyriäisohjeita olisin toivonut olevan enemmän, mutta onneksi näiden joukosta löytyi uutta inspiraatiota. Juuriselleriäkin olen kokkaillut monta kertaa, mutten ole vielä koskaan tarjoillut sitä tomaatin kera. Keittokirjan yhdistelmä kiinnostaa  siis aikamoisesti! Ensi silmäilyllä kirja ei näyttänyt tarjoavan kovinkaan paljon uutta, mutta reseptejä tarkemmin lueskellen löysin siitä tietysti kokeiltavaa. Vaikka osaan valmistaa monen monta ruokaa ilman reseptiä, haluan välillä tehdä juuri niin kuin resepteissä sanotaan, jotta ruoat saisivat uusia tuulia ja jotta en käyttäisi vain omia suosikkimausteitani. 

Kenelle tämä kirja sopii? Ehdottomasti kaikille lapsiperheille, jotka painivat viikottain tuttujen makaronilaatikoiden ja jauhelihakastikkeiden viidakossa. Teemun yksinkertaiset reseptit sopivat kaikille, jotka eivät jaksa miettiä viikonlopun ruokia vaan haluavat vain syödä hyvin. Keittokirjasta löydät inspiraatiota läpi vuoden ja laajennat  vaivattomasti omaa kokkausvalikoimaa. Plussaa juomasuosituksista.


Corn flakes -kanaa ja korealainen chilikastike

keskiviikko 24. huhtikuuta 2019




Cornflakesilla kuorrutetut kanapalat hurmaavat niin lapset kuin aikuisetkin! Teimme näitä herkkuja viime viikolla Lapin kevätlomalla isolle joukolle nälkäisiä ja hyvin maistuivat jokaiselle. Muroilla kuorrutetut kanapalat on myös oiva tapa ottaa lapset mukaan ruoanlaittoon, sillä kuorruttaminen sujuu helposti pienemmilläkin käsillä. Parasta näissä mehevissä kanoissa on se, että ne voi tarjota sellaisenaan tai herkutella tulisen kastikkeen kanssa, kukin mieltymyksensä mukaan. Pidän myös siitä, että kanat kypsennetään uunissa ja vältytään niin öljyssä paistamiselta tai frittaamiselta. Siis käryltä. Ja onneksemme korealaiseen chilikastikkeeseen tarvittavan chilitahnan, gochujangin, löytää ihan perusmarketista, joten tuotteen perässä ei tarvitse moneen kauppaan juosta. Gochujang on monikäyttöinen ja siitä voi tehdä niin salaatinkastikkeen kuin maustaa lihapullataikinankin. 

Lisukkeeksi sopii höyrytetty parsakaali, bataatti, porkkana ja riisi sekä kimchi, jonka itse unohdin kaapin perukoille. Kimchi on korealainen lisuke, joka tehdään hapattamalla yleensä kiinankaalia. Mikäli pidät tulisesta ruoasta, tämä lisuke kannattaa napata kaupasta ensi kerralla mukaan. Se sopii erinomaisesti myös tulevan kesän grillausten oheen. 


Cornflakesilla kuorrutetut kanapalat

800 g kanaa paloiteltuna
2,5 dl piimää tai suolakurkun lientä
4-6 dl cornflakes-muroja hienonnettuna
3 rkl vehnäjauhoja
suolaa, mustapippuria

Laita kanapalat kulhoon ja kaada piimä joukkoon. Anna kanojen mehevöityä 30 minuuttia tai yön yli. Laita uunipellille leivinpaperi ja uuni lämpiämään 220 asteeseen.

Sekoita murot, vehnäjauhot ja mausteet keskenään. Nosta kanat piimästä ja pyörittele ne seoksessa kauttaaltaan. Nosta palat pellille ja paista 15-20 minuuttia tai kunnes kanat ovat kypsiä. Paistoaika riippuu siitä minkä kokoisia kanapalat ovat. Valmista kanojen kypsyessä alla oleva kastike.


Korealainen bbq-kastike

1 dl soijaa
3 rkl hunajaa
1-2 rkl Gochujang-chilitahnaa
2 rkl riisiviinietikkaa
3 cm:n pätkä inkivääriä kuorittuna ja raastettuna
2 valkosipulinkynttä raastettuna
2 rkl seesamiöljyä
*
3 rkl seesaminsiemeniä
2 vartta kevätsipulia hienonnettuna

Yhdistä pieneen kattilaan kaikki ainekset ja anna kiehua pienesti 5-10 minuutin ajan. Levitä kastike kypsien kanapalojen päälle tai tarjoile erikseen. Ripottele pinnalle vielä seesaminsiemeniä ja kevätsipulia hienonnettuna.

* * *

Kokeile kanapaloja myös hunajakastikkeella!

Siirtolapuutarhalla huhtikuussa

torstai 11. huhtikuuta 2019





On aika elvyttää muutaman vuoden tauon jälkeen kuukausittainen puutarhaseuranta. En ole aivan varma, kiinnostaako se ketään muuta kuin itseäni, mutta tästä se alkaa. Näiden kuvien lisäksihän kirjaan päivittäin myös sään ylös, jotta voin palata siihen myöhemmin. Todella mummomaista toimintaa. 

Tämä kevät on jo nyt näyttänyt karun totuuden - pihamme näyttää paikoitellen aivan hirveältä! Yhdestä kasvilaatikosta on lauta repsallaan jo toista kesää, viinimarjapensaat näyttävät turhan tuuheilta, useampi kukkapenkki huutaa jo nyt kanttausta tai kivien uudelleen asettelemista, terassia pitäisi hioa ja öljytä jälleen kerran jne. Kaiken tämän rumuuden olemme kuitenkin kestäneet hyvin, sillä puutarhanhoidon lisäksi nautimme myös monista muista asioista elämässä. Toisaalta millin tarkasti jyrsitty ja ajeltu nurmipiha ei ole meidän juttumme ja viikonloppuna mies sen sanoikin taas ilmoille. Että ihan parasta olisi, jos pihallamme ei olisi yhtään nurmea. En usko, että pääsemme siihen vielä tänä kesänä, mutta eiköhän me saada taas pieni pläntti vihreää poistettua. 

Muutamia suunnitelmia sekä mökille että pihalle on tehty, mutta maan ollessa vielä umpijäässä, toiminta saa vielä odottaa. Sen verran pääsimme viikonloppuna kuitenkin vauhtiin, että katkoimme vanhoja perennoja kukkapenkeistä pois ja ostimme ensimmäisen satsin multaa ja hevosen lantaa. Viinimarjapensaitakin oli pakko hieman karsia, sillä ne kasvavat vuosittain niin hirvittävällä vauhdilla. Vuodevaatteet ja matot on pesty, joten seuraavaksi täytynee paneutua mökin siivoamiseen. 

Ennen kuin maahan satoi taas lumi, ehdimme ihastella mm. krookusten, tulppaanien, esikoiden, keltatyräkin ja maksaruohon alkavaa kasvua. Pitäisi vain vielä pitää mielessä, että syksyllä muistaisi tulppaanien lisäksi kaivaa maahan muitakin alkukevään kukkijoita. Yleensä olen vain loppusyksystä kurkkuani myöten täynnä puutarhahommia ja siinä ei paljon kukkasipulit jaksa kiinnostaa. Parastahan olisi, jos puutarhasta saisi nauttia läpi vuoden, mutta kyllä tällainen kausittainenkin puutarhurin elämä on ihan jees. Luvassa on viisi kuukautta siirtolapuutarhaelämää ensi kuusta alkaen, kun vedet  jälleen avataan. Sitten laitetaankin jo isompaa vaihdetta silmään!







Tofu-kimchiburgeri

maanantai 8. huhtikuuta 2019



En ole koskaan pitänyt itseäni kovin innokkaana hampurilaisten popsijana, vaikka nuorempana olenkin vääntänyt tuhansia hampurilaisia ketjuravintolassa. Tai ehkäpä juuri siksi hampurilaiset eivät näin keski-ikäisenä juuri innosta. Kasvisruoan lisääntymisestä on tässäkin asiassa kuitenkin ollut suuresti iloa, sillä se on tarkoittanut myös burgerivalikoiman laajentumista huomattavasti. Kun Kirjapaja julkaisi ruotsalaisen Nina Olssonin Valloittavat vegeburgerit -kirjan alkuvuodesta, otin kirjan mielelläni testailtavaksi kotikeittiöön. Ensimmäiseksi burgeriksi olisi ollut vaihtoehtoja vaikka kuinka, sillä makumaailma vaeltaa ympäri maailmaa, Euroopasta Lähi-itään ja Afrikkaan, Aasiasta Yhdysvaltoihin ja Etelä-Amerikkaan. Päätin mennä sieltä mistä aita on matalin ja pyysin miestä valitsemaan kirjasta itseään eniten innostavan hampurilaisen. Ja voi jestas, miten hyvää turkkilainen lachmacun-burgeri oli! Paras syömäni linssipihvi koskaan eikä sämpyläkään huono ollut. Joku kerta pitääkin valmistaa pelkästään pihvejä ruoaksi ja viedä lisukkeilla ruoka jonnekin muualle kuin hampurilaisten maailmaan. 

Lachmacun-burgeri oli työläs valmistaa ja siihen meni useampi tunti, kun briossisämpylöiden tekemisellekin piti varata oma aikansa. Tiesin kuitenkin, että kirjasta löytyy myös nopeampia vaihtoehtoja kokkailtavaksi ja tartuin sellaiseen puutarhapäivän päätteeksi. Korealaisella kimchillä on paikka sydämessäni ja päätin valmistaa banh mi'stä inspiraationsa saaneen kimchi meen eli tofu-kimchiburgerin. Tai oikeastaan leivän. Alun perin täytteeseen olisi tullut korianteripestoa, mutta hyödynsin edellisen päivän tähteet ja käytin hernepyreen peston pohjalla. Tuli erittäin maistuvaa! Myös majoneesia oli valmiina, joten kokkaus nopeutui melkoisesti. Kirjassa kerrotaan kyllä miten kimchinkin voi valmistaa itse, mutta nyt menin valmiilla tuotteella. 


Tofu-kimchiburgeri 4 henkilölle

1 pkt (400 g) kylmäsavustettua tofua
loraus hunajaa tai agavesiirappia
suolaa, mustapippuria
*
4 patongin palaa tai leipää halkaistuna ja paahdettuna

Lisukkeet:
kimchiä
korianteripestoa (ohje alla)
tuoretta kurkkua ja porkkanatikkuja
salaattia tai mikroversoja
majoneesia 
limeä

Laita tofupala talouspaperilla päällystetylle lautaselle ja taita paperi päälle. Aseta toinen lautanen tai paistinpannu painoksi, jotta ylimääräinen neste irtoaa tofusta.

Leikkaa tofu neljäksi litteäksi palaksi  ja paista paloja kuivalla paistinpannulla noin 8 minuuttia kummaltakin puolelta keskilämmöllä. Mausta tofut siirapilla tai hunajalla ja mausta suolalla ja pippurilla, paista molemmin puolin vielä minuutin ajan.

Levitä paahdetun leivän päälle korianteripestoa ja salaattia, nosta tofupala päälle. Lisää vielä kimchiä, kurkkua, porkkanaa ja majoneesia ja purista limen mehua päälle. Nosta leipäsiivu päälle ja nauti heti.


Korianteripesto
100 g saksanpähkinöitä tai pinjansiemeniä
1 valkosipulinkynsi
nippu tuoretta korianteria
nippu tuoretta basilikaa
0,5 dl oliiviöljyä
2 rkl oluthiivahiutaleita tai parmesania
loraus sitruunanmehua
suolaa
chililastuja halutessasi

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa, kunnes seos on tasaisen sileää. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita.


Valloittava vegeburgerit -kirja on nimensä mukaisesti valloittava ja resepti toisensa perään vaikuttaa niin houkuttelevalta! Hampurilaiset ovat toki helppoja valmistaa, mutta monessa ohjeessa ainesosamäärä on niin valtaisa, että se saattaa alkuun jo säikäyttää. Suosittelenkin selailemaan kirjan kokonaisuudessaan läpi, jotta huomaat, että simppeleitäkin reseptejä on tarjolla. Tutustumalla kirjaan tarkemmin löydät myös itsellesi parhaat tavat valmistaa pihvimassoja (yleiskoneella vai pilkkomalla, uunissa vai pannulla paistaen) ja näet mahdollisuudet oikoa resepteissä. Kasvispihvien lisäksi kirja tarjoaa ohjeita myös sämpylöihin, kastikkeisiin, tahnoihin ja lisukkeisiin, mutta kaikkeahan ei ole pakko valmistaa itse alusta loppuun. Perusnikseihin tutustumalla pidät myös huolen siitä, että niin rakenne, maku, kiinteys kuin mehevyyskin on vegeburgereissa kunnossa. 

Olemme nyt siis valmistaneet kirjasta kaksi täysin erilaista burgeria ja nauttineet molemmista täysin. Maut ovat herkullisia ja mielenkiintoisia ja ruoan rakennettakin on mietitty. Reseptit ovat myös helposti muunneltavissa ja ne voi valmistaa täysin vegaanisina. Ja jos hampurilaiset eivät ole sinun juttu, jätä sämpylät ja leivät kokonaan pois ja rakenna muista lisukkeista pihvien kanssa herkullinen makumaailma. Itse odottelen jo kesää, jotta pääsen testaamaan uusia makumaailmoja hiiligrillissä tuoreista raaka-aineista. 


Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.