Wien & Belvedere

lauantai 7. lokakuuta 2017





Jos tiesin haluavani käydä Schönbrunnissa Wieniin päästessäni, halusin ehdottomasti nähdä myös Gustav Klimtin Suudelman Belvederessä. Teos oli tullut aikoinaan eteen taidehistorian tunnilla diakuvana ja halusin päästä katsomaan sen paikan päälle. Olimme siis suuntaamassa Belvedereen yläosaan taiteen perässä, mutta enpä arvannut kuinka upea itse rakennuskin olisi! Sanalla sanoen hengästyttävä. Aikamoinen kesäasunto on prinssi Eugenella aikoinaan ollut! Nykyään Belvedere toimii kokonaisuudessaan näyttelytiloina. Barokkipalatsin yläosa sijaitsee alueen korkeimmalla kohdalla, joten sinne kannattaa suunnata ensimmäisenä ihailemaan myös ympärille avautuvia maisemia. Koska olin lukenut, ettei alaosa ole niin loistokas kuin yläpuoli, päätimme jättää sen väliin säästääksemme voimiamme. 







Franz Xaver Messerschmidtin upeat Päät!
Ja jos taide ei kiinnosta yhtään, Belvedereen kannattaa suunnata ihastelemaan pelkästään jo puutarhaa. Ylhäältä näkee hienosti puutarhan suurenmoisen kokonaisuuden, joka on toki viimeisen päälle mietitty, mutta samaan aikaan niin villi ja boheemi. Yksittäiset kukkapenkit kutsuivat tutkimaan lajeja lähempää ja ihastelemaan rehevän kukoistavaa kukkaloistoa! Ihanan sekavaa ja tyrmäävää katseltavaa. Rakastan sitä, että kukkien väreillä ja muodoilla korkeuseroilla leikitellään. 

Belvedere hurmasi minut täysin. Nyt valokuvia katsellessa täytynee myöntää, että jollain tapaa pidin Belvederestä kuitenkin enemmän kuin Schönbrunnista. Osa puutarhasta oli kärsinyt selvästi kovista helteistä ja auringonpoltteesta, mutta kokonaisuus oli vielä elokuun lopussakin hurmaava. 








Lue myös:
Wienin kahvilat ja aamiaiset
Wien & Schönbrunn


Wien & Schönbrunn



Siinä vaiheessa, kun tiesin meidän matkaavan Wieniin, olin innoissani ajankohdasta. Olihan kesä ja tiesin puutarhojen olevan vielä täydessä loistossaan. Toisin kuin meidän oman siirtolapuutarhan. Keisariperheen kesäpalatsissa eli Schönnbrunnissa oli siis päästävä käymään, sillä olin nähnyt upeita kuvia sen puutarhasta. Toki itse palatsikin on upea ja kävimme sisällä huokailemassa, mutta olin etukäteen kiinnostunut ennen kaikkea muotopuutarhoista ja palmuhuoneesta. Voit lukea lisää historian havinaa palatsin omilta sivuilta, en rupea satuilemaan niitä tähän erikseen. Schönbrunnissa on niin paljon katseltavaa, että alueella voisi helposti viettää koko päivän, mutta me tyydyimme vähempään ja moni paikka jäi kurkkaamatta. Harmittamaan jäi ainoastaan se, että Vienna passit eivät toimineet Orangeryn ovella eikä apua ollut lähettyvillä. Ja tietysti meillä oli juuri silloin liput palatsiin. Niin, palatsiin ei siis pääse suoraan lipunmyynnistä vaan jos kävijöitä on enemmän, sisään pääsee helposti vasta tunnin tai useamman päästä (aika tulostuu automaattisesti lippuun).

Vienna Passeista voisin myös sanoa sen verran, että meidän matkallamme ne olivat järkevä ostos. Tiesimme käyvämme palatseissa, puutarhoissa ja museoissa ja sisäänpääsymaksut ovat Wienissä paikoitellen aika suolaisia. Päädyimme näin ollen ostamaan 3 vrk liput/ 99€ / hlö. Passit saa ostettua lyhyemmällekin ajalle. Jos nähtävyydet eivät niinkään kiinnosta, passeja ei kannata ostaa.

Mutta hei katsokaa näitä kuvia! Rakastuin palatsin vasemmalla puolella sijaitsevaan Privy Gardeniin. Palatsin mittakaavaan suhteutettuna puutarha oli toki pieni, mutta oikeastihan piha oli valtava. Ja niin ihana! Sulassa sovussa sitruunapuut, villit kukkaistutukset ja puutarhaa kiertävä pergola, johon on mukava piiloutua auringolta. 








Palatsin toiselta puolelta avautuu oikeastaan itse Schönbrunnin alue suihkulähteineen, patsaineen, labyrintteineen, eläintarhoineen, maauimaloineen ja kahviloineen. Puutarha on valtavan kokoinen ja siellä voi ihan oikeasti viettää koko päivän. Vaikka paikka kuhisee turisteja, paikalliset pitävät alueesta yhtä lailla ja tulevat sinne nauttimaan piknikiä perheen kera tai hölkkäämään puistokujia ristiin rastiin. 

Privary Gardenin ja itse palatsin jälkeen suuntasimme Euroopan suurimpaan palmutaloon. Upea ikkunaruutuinen kasvihuone on todella vaikuttava niin ulkoa kuin sisältä. Mäen päällä olevan Glorietten upeine maisemineen jätimme väliin, sillä emme kerta kaikkiaan jaksaneet kävellä enempää auringon paahtaessa taivaan täydeltä. Eläinpuistojakin olemme nähneet niin monta, että päätimme suunnata hyvillä mielin lounaalle.

Schönbrunnin palatsi puutarhoineen  on Unescon perintökohde ja todella visiitin arvoinen paikka niin kesällä kuin talvella. Jos minulla olisi aikaa käydä vain yhdessä puutarhassa, suuntaisin varmaankin tänne tai lähempänä keskustaa olevaan Belvedereen.





















Lue myös:
Wienin kahvilat ja aamiaiset
Wien & Belvedere

Kanan rintaa piparjuurikastikkeella

tiistai 3. lokakuuta 2017



Lokakuu ei ole meillä lihaton vaan pyrimme syömään lihaa vähemmän läpi vuoden. Miehellä toki välillä lähtee homma aivan kädestä, jos en ole toppuuttelemassa menoa. Mieliteot menevät meillä aika usein ristiin eikä liha maistu minulle lähellekään niin paljon kuin hänelle. Kana ja broileri tekevät tässä poikkeuksen, sillä haluan melkeinpä viikottain syödä vaaleaa lihaa. Tällä kertaa broilerin himo iski viikonloppuun ja oikein perinteiseen sunnuntai-illalliseen. Paistettuja perunoita, papuja ja kanaa piparjuurikastikkeella. En voinut vastustaa uudesta keittokirjasta bongaamaani reseptiä. Nahallista kanaa ei tällä kertaa ollut ja upea paistopinta jäi haaveeksi, mutta lopputulos oli äärimmäisen herkullinen. Tämä ruoka tullaan tekemään jatkossakin! 


Kanan rintaa piparjuurikastikkeella 4 henkilölle
resepti kirjasta Good Cooking 

4 kanan/broilerin nahallista rintaa
suolaa
oliiviöljyä

1 dl kuivaa vermuttia
suolaa, mustapippuria
2 dl kermaa
50 g voita
1 kourallinen persiljaa hienonnettuna
45 g raastettua piparjuurta
1 sitruunan mehu


Mausta kananrinnat suolalla. Kuumenna öljy pannulla ja paistaa kananrintaa nahka alaspäin noin 5 minuuttia. Käännä ja paista toista puolta vielä 4 minuuttia tai kunnes pinta on saanut väriä. Mikäli käytät ruokaa ohuita rintaleikkeitä, vähennä paistoaikaa. Nosta kanat syrjään ja pidä ne lämpimänä esimerkiksi uunissa. Paksummat kananrinnat voi kypsentää loppuun uunissa. Valmista seuraavaksi kastike.

Kaada vermutti samalle pannulle, jolla paistot kanoja. Kaavi puulastalla pannu samalla puhtaaksi. Lisää suolaa, kaada kerma joukkoon ja keitä parisen minuuttia. Vähennä lämpöä ja sekoita voi joukkoon. Nosta kastike sivuun ja mausta se piparjuurella, mustapippurilla ja sitruunanmehulla.

Nosta kanat lautaselle ja kaada kastike päälle. Nauti paistettujen perunoiden ja papujen kera.

* * *
Jos pidit tästä, suosittelen kokeilemaan myös sinapilla maustettua kanaa.

Samppanjaristeilyllä Pyhäjärvellä

maanantai 18. syyskuuta 2017




Siitä on jo yli kuukausi, kun pääsimme Tampere Food Clubin bloggaajien kanssa samppanjaristeilylle Hopealinjojen piikkiin. Kutsun kuultuani olin innoissani, sillä edellisestä visiitistä sisävesipaatille oli ehtinyt jo kulua aikaa. Myöntävän vastauksen antaminen oli helppoa, sillä aina on sopiva aika nauttia samppanjaa. Kilistellä voi pienemmästäkin syystä ja ilman syytäkin. Pelkästä maistamisen ilosta. Ja ehkä siitä, että itse Essi Avellan runoili meille samppanjoista tarkemmin. Ilahduin myös siitä, että risteilyyn kuului tapashenkinen illallinen.

Hopealinjat on uudistanut ravintolatoimenjohtaja Anette Mellinin luotsaamana ruoan seuraavalle tasolle enkä muista syöneeni yhtiön laivoilla aiemmin näin hyvää ruokaa. Tapaksien lisäksi nautimme Ahlmannin juustoja ja kantarellirisottoa. Vaikka en saapunutkaan risteilylle nälissäni, olisin voinut syödä huomattavasti enemmän juuri näitä ihanaisia pieniä suolapaloja. 




Ravunpyrstöjä siianmädin kanssa. 



Kylmäsavukuhaa tillimajoneesin ja kurkun kera


Savusärkeä ja tryffelikreemiä ruissipsillä


 
Prosciutto-parmesan-mansikkaleipiä


Istuimme uudehkolla M/S Silver Skylla kolme tuntia enemmän tai vähemmän kuunnellen Essin kuvailua juomista. Itse taisin keskittyä enemmän juoman lipittelyyn ja rantaviivan ihailuun. Nostalgian havinaakin koettiin, kun puoliso kertoili lapsuusmaisemistaan kerrankin näin järven puolelta ihailtuna. Laiva lipui Laukontorilta Nokian Edeniin kääntyen takaisin kohti kaupunkia. 

Vaikka kesä on ohi eikä lämmöstä ole tietoakaan, Silver Sky jatkaa matkaamistaan jäiden tuloon saakka. Jos kaipaat vaihtelua viikonloppuihin tai haluat vaihtelua tavanomaisiin ravintolapöytiin, vielä ehdit nautiskelemaan loistavasta ruoasta juomien kera. Sen lisäksi, että Hopealinjat järjestää lukuisia päivä- ja iltaristeilyjä tulevista pikkujouluristeilyistä puhumattakaan, ensi kuussa on mahdollisuus tutustua myös oluiden ja viinin maailmoihin ruoan äärellä. 

Syksyn ohjelmassa luvassa mm.:
6.-7.10.2017 Oktober-risteily Laukontorilta
27.10.2017 Wine & dine -risteily Laukontorilta

Risteilylle voi toki lähteä ilman ruokailujakin, mutta oman kokemukseni perusteella voin kertoa, että sitä ei kannata tehdä. Anette taikoo tylsemmästäkin päivästä herkullisen henkilökuntansa kanssa. 





Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.