Taidemuseoissa ja ravintola Göstassa

tiistai 16. elokuuta 2016




Reilu kuukausi sitten vietimme ystävien kanssa viikonlopun Mäntässä ja ohjelmassa oli myös paikkakunnan museotarjontaa. Kävimme Göstassa edellisen kerran pari vuotta sitten, jolloin avattiin museon uusi osa, Göstan paviljonki. Olikin siis aika suunnata katsastamaan tämän kesän taideantia. Tällä kertaa saimme mukaamme oppaan, jonka johdattamana saimme tiivistetyn paketin museon tärkemmistä teemoista ja teoksista. Erinomainen veto, sillä näin kuulimme meheviä yksityiskohtia teosten ja niiden tekijöiden takaa. Visiitin Göstaan kruunasi erittäin maistuva lounas alakerran ravintola Göstassa. Sen jälkeen jatkoimme kierrostamme vielä vanhan museon puolelle.


Yksi tämän kesän kohutuimmista näyttelyistä on ollut Noora Schoreduksen Feminiininen sensibiliteetti, jonka teoksissa on käytetty arkisia materiaaleja. Kuvanveistäjä on käyttänyt osaan teoksiinsa ihmisen karvoja ja kirjontalankaa. Hän on halunnut herättää töillään voimakkaita tunteita ja kehon karvat sen varmasti tekevät. Meidän joukkiollemme se ainakin tuntui onnistuvan.




Myös Mark Wallingerin Mark-näyttely osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi. Esimerkiksi mustetahrateosten (ei kuvassa) takana oleva tekniikka olisi jäänyt pimentoon ilman asiantuntevaa opastusta.




Edellisellä kerralla kurkimme alakerran ravintolaan ja totesimme sen olevan niin täynnä, ettei meillä olisi mitään jakoja joukkoon. Tällä kertaa pelasimme varman päälle pöytävarauksen kera. Onneksi, sillä ruoka oli järkyttävän hyvää! Olin odottanut ruoan olevan ihan ok, mutten missään tapauksessa niin hyvää mitä eteeni sain. Ei tietenkään olisi pitänyt olla mikään yllätys kokeneiden Henry Tikkasen ja Pekka Terävän toimiessa keittiömestareina.





Valitsin menulta alkuruoaksi Haugesundin silliä, ruskistettua voita ja varhaisperunoita. Fiini silliannos oli niin pehmeää ja lempeää, että olisin voinut syödä pääruoan kokoisen annoksen vielä perään.


Pääruoaksi halusin nokkosella maustettua kauraa, paistettua latva-artisokkaa, sydänsalaattia ja tomaattivinaigretta. Ihanan kesäinen lautasellinen risottomaista kauraa! Hurmaava esitys eikä annos huutanut olevansa kasvisruokaa. Se oli "vain" hyvää ruokaa.

Kesäinen viikonloppu Mäntässä oli huikea, mutta museoihin kannattaa poiketa lomakauden ulkopuolellakin. Tapahtumaa riittää loppuvuodeksikin eikä ravintolan ruokaa kannata jättää väliin. Ensi viikolla ravintolassa vietetään Food Campia, jossa Gustaf-museo goes to poetry - or not.



Seuraavana päivänä pistäydyimme myös Gustaf-museossa Mäntän keskustassa. Upea rakennus on G.A.Serlachius -yhtiöiden entinen pääkonttori ja osa näyttelyiden sisällöstä kumpuaakin tehtaan historiasta.






Viikonloppuun mahtui monta muutakin menoa ja näin tamperelaisena täytyy kyllä nostaa hattua Mäntälle! Pieni kaupunki on nostanut itsensä maailmankartalle ja hurmaa kävijänsä vuosi toisensa jälkeen uudestaan.

Serlachius-museot ovat avoinna 31.8.2016 saakka joka päivä klo 10-18.
Talviaikaan 1.9.2016-31.5.2017 ti-su klo 11-18.

Siirtolapuutarhalla elokuussa

maanantai 8. elokuuta 2016





Tämä kesä siirtolapuutarhalla ei ole ollut yhtään sellainen kuin keväällä mielessäni kuvittelin ja suunnittelin. Ensin aurinko paistoi liikaa ja kasvu oli liian nopeaa, sitten kärsittiin jälleen kylmyydestä ja kasvu tuntui tyrehtyvän alkuunsa. Yhtäkkiä piha oli kuin viidakko eikä mitään ylläpitoa suurempaa ole ehtinyt tekemään. Perhosia ei näkynyt missään, mutta voi veljet, että niitä riittää näin loppukesästä! 

Kesän hektisyys ei ole auttanut siihen, että puutarhahommat ovat jääneet minimiin. Takki on täysin tyhjä, mutta päässä surisee miljoona asiaa. Uusille ideoille olen antanut muutaman hetken ja piirtänyt uuden kasvimaan pohjan paperille. Mikäli nämä toiveet toteutuvat, ensi keväänä pihalta ei löydy ainuttakaan vanhaa kasvilaatikkoa. Fiksua olisi vääntää vanhat pois alta vielä syksyn aikana, mutta näinköhän päivissä riittää tunteja enemmän parin kuukauden kuluttua. 

Kateellisena olen katsellut puutarhablogien uurastuksia ja muutoksia, mutta onneksi omalta pihalta riittää ihasteltavaa, vaikka kokonaisuus hieman ontuukin. Kyllä se on niin, että sadonkorjuuta lukuunottamatta minun puutarhakesäni alkaa taittua ehtoopuolelle. 







Lue myös:
- siirtolapuutarhalla kesäkuussa
- siirtolapuutarhalla toukokuussa

Grillattu fenkoli-seesamilohi

torstai 28. heinäkuuta 2016



Mies oli lainannut kirjastosta keittokirjan, joka oli kuulemma aivan minun näköiseni. Kyseessä oli Camilla Läckerbergin suosikkireseptit yhdessä Christian Hellbergin kanssa. Kirjan ulkoasu ei antanut odottaa paljon, mutta joitakin iltoja myöhemmin päätin selailla opuksen sängyssä mietiskellessäni viikonlopun ruokia. Ja tottahan se oli, sivu toisensa jälkeen löysin reseptejä, jotka osuivat suoraan makuhermooni ja mieltymyksiini. Kesän lukuisat aktiivit ovat jarruttaneet kokkailujani, mutta ehkä loppukesästä on paremmat mahdollisuudet tutustua ohjeisiin tarkemmin ja taikoa herkullisia ruokia pöytään. Ehkä saan myös mahdollisuuden syventyä Läckerbergin dekkareihin, jotka sijoittuvat Fjällbackan maisemiin Ruotsiin.

Grillattu fenkoli-seesamilohi 8 annosta
resepti Camilla Läckerbergin suosikkireseptit -keittokirjasta

1 kokonainen nahallinen lohifilee
suolaa
1 tl fenkolinsiemeniä
2 rkl seesaminsiemeniä
2 rkl fariinisokeria
2 rkl tuoretta tilliä hienonnettuna
2 sitruunaa

Leikkaa lohen vatsarasva pois ja tarkista, että filee on ruodoton. Leikkaa kala annospaloiksi. Ripottele päälle hieman suolaa. Anna imeytyä noin 2 tuntia.

Kuivaa filee. Sekoita fenkolin- ja seesaminsiemenet sokerin kanssa. Lisää tilli joukkoon. Hiero mausteet kalan pintaan. Halkaise sitruunat ja grillaa ne yhdessä lohen kanssa. Purista sitruunoiden mehu palojen päälle juuri ennen tarjoilua.



Nyhtökaura-tacot

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016


Nyhtökauran ilmestyttyä markkinoille olen kuullut vain tyhjistä hyllyistä ja kauran perään haikailijoista. Näin ollen päätin antaa innokkaimpien jonottaa nyhtökauran perään ja toivoin saavani joskus edes maistiaisen. Pienet lähikaupat mökin lähettyvillä pääsivät kuitenkin yllättämään ja mies bongasi nyhtökauraa kylmähyllystä. Nyt oli meidänkin aika saada oma makukokemuksemme. 

Ensimmäiseksi ruoaksi valmistimme nyhtökaura-tacoja, joiden perusteella sanoisin kauran olevan todella hyvää. Valmistustapa varmasti sanelee ensimmäisen makuelämyksen, mutta meillä se osui heti nappiin. Ensi kerralla kokkaamme siitä luonnollisesti jotain muuta, mutta näiden tacojen myötä on helppo tutustua tuotteeseen. Ja mikäli tacoja ei jaksa itse leipoa, niiden sijaan voisi keittää vaikka riisiä. Tai ostaa kaupan valmiita lättyjä, mutta toteanpahan vain, että kun itsetehtyjen tortillalettujen makuun on päässyt, valmisversiot eivät maistu enää miltään. Ruoan valmistaminen ei kestä kauan, koska kaura on valmista sellaisenaan eli se ei vaadi pitkiä kypsennysaikoja. Hittituote, jota ostan vastedes aina, kun sitä vain nenän eteen sattuu. Paketti nyhtökauraa maksaa noin 5 euroa enkä pidä sitä kalliina, sillä sama hinta menisi helposti lihaankin eikä edes riittäisi. 


Nyhtökaura-tacot 4 henkilölle

2 tuoretta chiliä siemenet poistettuna
1 sipuli hienonnettuna
oliiviöljyä freesaamiseen
1 prk tomaattimurskaa
4 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 tl juustokuminaa (jeeraa) jauhettuna
1 tl jauhettua kanelia
1 tl cayennepippuria
2 dl tuoretta korianteria hienonnettuna
1 tl kuivattua timjamia
1 laakerinlehti
suolaa, mustapippuria
250 g nyhtökauraa
tortillalettuja (ohje alla)
tuoretta korianteria ja chiliä koristeluun

Kuumenna kattilassa öljyä ja kuullota sipulia muutama minuutti ruskistamatta sitä. Lisää chili ja valkosipuli ja kuullota niitä minuutti.

Lisää tomaattimurska ja mausteet joukkoon ja anna seoksen kiehua hiljakseen 20 minuutin ajan. Lisää nyhtökaura joukkoon ja kuumenna seos. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita.


Maissi-vehnätortillat 10 tortillaa

3 dl vehnäjauhoja
2 dl masa harina -maissijauhoja
3/4 tl leivinjauhetta
40 g voita
2 dl lämmintä vettä

Sekoita kuivat ainekset keskenään. Lisää voi nokareina sekaan ja yritä saada seoksesta mahdollisimman tasainen. Lisää vettä ja työstä taikinasta hivenen pinnaltaan kostea. Lisää vettä tai jauhoja tarpeen mukaan.

Jaa taikina kymmeneen osaan ja peitä kostealla keittiöpyyhkeellä. Anna levätä 45 minuuttia.

Kauli tai prässää taikinapallot ohueksi letuksi. Paista ne sen jälkeen kuumalla pannulla noin minuutti per puoli tai kunnes pintaan alkaa ilmestyä ruskeita täpliä. Laita valmiit tortillat pyyhkeen alle, etteivät ne pääse kuivumaan.

Nosta lätty lautaselle, annostele nyhtäkauraa päälle, ripottele päälle chiliä ja korianteria.




Mansikkaiset sokerittomat browniet

torstai 14. heinäkuuta 2016




Sain kustantajalta ajat päivät sitten Karita Tykän uusimman Sokeriton-kirjan. Alkuperäinen ajatus oli leipoa siitä keväämmällä, mutta kappas kun on ollut jotain tärkeämpää tekemistä. Kun ystävien kanssa sovittu viikonloppu lähestyi, päätin tarttua hetkeen. Miehen kanssa kaksin ollessa on aivan turha leipoa, sillä suurin osa jää syömättä. Ylimääräiset heitetään pakastimeen tai viedään töihin. Remmi oli tietysti innoissaan siitä, että jotain herkkua oli luvassa, mutta jätin kertomatta totuuden leivonnaisten takaa. Että nämä browniet kuuluvat ton-ton-ton-ton -sarjaan eli sokeriton, maidoton, pähkinätön ja vehnäjauhoton. Kovinkin sopivat siis ajan henkeen. Kun kaikki olivat maistaneet ensimmäisen palan, kysyin, mitä mieltä he rehellisesti niistä olivat. Nyökkäyksiä ja tykkäyksiä jaettiin pöydän molemmin puolin.  Sitten olikin aika kertoa, mitä kaikkea browniet pitivät sisällään. Joillakin sokerittomat kesäkurpitsabrowniet olisivat jääneet syömättä, mikäli he olisivat etukäteen tietäneet raaka-aineet. 

Kun itselläni ei ole allergioita eikä sokerin kanssa ole minkäänlaisia ongelmia, leivon useimmiten aivan perinteisellä tyylillä sokerin, jauhojen ja voin kera. Rakastan taikinoita ja perinteinen taikina on enemmän makuuni. Pidän kuitenkin siitä, että Sokeriton-kirja ja monet vastaavat teokset mahdollistavat sen, ettei illanistujaisiin, hautajaisiin, häihin jne. tarvitse välttämättä leipoa kuin yhdenlaisia herkkuja. Sellaista makeaa syötävää, joka sopii kaikkien ruokavaliolle. Olipa sitten allerginen tai dieetillä. Reseptit mahdollistavat sen, että sokerihiiret voivat herkutella ilman sokeria. 

Sokeriton-kirjan kuvat ovat kovasti mieleeni ja pidän siitä, että stailauksessa on käytetty värikkäitä pöytäliinoja. Kokonaisuudesta on saatu hyvinkin yltäkylläinen ja runsas, huolimatta siitä tosiasiasta, että makeat palat ovat suorastaan terveellisiä. Kohtuudella nautittuna tietysti. 

Kirjassa on niin pikkusyötävää, kakkuja, piirakoita ja muita leivonnaisia. Nämä muut leivonnaiset kiinnostavatkin minua eniten ja aion sopivan tilaisuuden tullen testata niitäkin reseptejä. Testaus on tässä kohtaa juuri oikea termi, sillä mikäli en jostain reseptistä pidä, en luonnollisestikaan leivo sitä uudestaan. Mutta siihen reseptiin... 


Pähkinätön ja sokeriton kesäkurpitsabrownie 12 annosta

1 (noin 320 g) keskikokoinen kesäkurpitsa raastettuna
0,5 dl tahinia
80 g kookosvoita (käytin itse kookosmannaa)
1 tl kanelia
1 tl soodaa
1 tl vaniljajauhetta
4 rkl hunajaa
1 rkl vaahterasiirappia
1 kananmuna tai (1 rkl chiasiemeniä liotettuna 3 rkl vettä)
1 dl kaakaojauhetta
100 g raakasuklaata
0,5 dl riisijauhoja

Kuumenna uuni 175-asteiseksi. Laita chiasiemenet likoamaan 15 minuutiksia, mikäli käytät niitä munan sijaan.

Raasta kesäkurpitsa ja sekoita muiden ainesten kanssa.

Annostele taikina kuppikakkuvuokiin tai paista suorakaiteenmuotoisessa leivinpaperilla vuoratussa vuoassa noin 35 minuuttia. Browniet ovat kypsiä, kun tikkuun ei jää taikinaa. Leivonnaiset ovat parhaimmillaan pari päivää viileässä levättyään.

Kookoskermavaahto

1 tlk eli 4 dl kookoskermaa tai kookosmaitoa jäähdytettynä
2 tl vaahterasiirappia
1 tl vaniljauutetta
mansikoita tai muita marjoja

Voit käyttää kookoskerman sijaan kookosmaitotölkin paksun, valkoisen osan jäähdytettynä. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta se siirapilla ja vaniljalla.

Koristele browniet kookoskermavaahdolla ja tuoreilla mansikoilla.

Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.