Chili-cashew-kananuudelit

keskiviikko 26. syyskuuta 2012


Syyskuun piti olla ranskalaisen ruoan juhlaa. Arvaahan sen, ettei niin käynyt. Tuli menoja ja tekemistä niin, ettei edes bloggaamaan ole ehtinyt. Ja sitten tuli matka ja flunssa. Juuri kun olin  varma, että vältyin siltä kokonaan. Nyt  toivon pääseväni tästä taudista nopeasti eroon, jotta pääsen hikoilemaan jumppaan ja avaamaan ovia muillekin uusille asioille.

Olen päivä päivänsä perään toivonut miehen kokkailevan ruokaa, jossa on potkua. Eilen sain tätä nuudeliherkkua ja haluan jakaa tämän yksinkertaisen ohjeen teillekin. Loppuviikko taitaa jatkua aasialaisen ruoan parissa.


Chili-cashew-kananuudelit  (3 annosta)

200 g riisinuudeleita
2 rkl pähkinäöljyä
2 sipulia lohkottuna
4 isoa punaista chiliä pilkottuna (jos pidät tulisesta ruoasta, jätä siemenet sisään)
0,5 dl sokeria
4 kanan rintapalaa paloiteltuna
1 punainen paprika paloiteltuna
1-2 dl paahdettuja cashewpähkinöitä (muutkin pähkinät käyvät)
3 rkl kalakastiketta
3 rkl soijakastiketta
1 sitruunan mehu
tuoreita korianterinlehtiä koristeluun

  • keitä nuudeleita kiehuvassa vedessä muutaman minuutin ajan tai kunnes ne ovat pehmeitä. Valuta nuudelit lävikössä. 
  • kuumenna öljy pannulla ja lisää sipulit, chili ja sokeri. Kuullota parin minuutin ajan ja nosta sipuliseos pois pannusta
  • lisää kanat pannulle ja kypsennä, kunnes kana on kauniin ruskeaa
  • lisää paprikat, pähkinät, kalakastike, soija, sitruunanmehu, sipuliseos ja nuudelit
  • sekoita ainekset keskenään ja tarkista maku
  • varmista myös, että ruoka on kauttaaltaan lämmintä
  • nosta ruoka lautasille ja ripottele päälle korianterinlehtiä

Suolaa, suolaa, enemmän suolaa!

sunnuntai 16. syyskuuta 2012


Bongasin alkukesästä lipstikkasuolan ja innostuin sen tekemisestä heti. Näin vain jäi suolan tekemisen, mutta tartuin härkää sarvista tänään. Kyllä kannatti, nyt keittiössämme leijailee pirtsakka lipstikkasuola, jonka on tarkoitus korvata kasvis- ja lihaliemet niin pitkälti kuin mahdollista. Olen tehnyt yrttistä suolaa aiemmin rosmariinista, timjamista ja salviasta ja todennut kaikkien sopivan mausteeksi. Onko sinulla mielessä jokin yrtti tai mauste, jota minun kannattaisi kokeilla?

Lipstikkasuolan ohje löytyy täältä, mutta yksinkertaisuudessaan suola ja lipstikka vain sekoitetaan keskenään hienoksi morttelissa tai tehosekoittimessa. Sen jälkeen suolan annetaan kuivua uunipellin päälle, jotta se ei paakkuunnu purkkiin laitettaessa. 

Olen kohtuullisen innokas suolan käyttäjä ja kotiin on tullut ostettua jos jonkinlaista suolaa. Jostain syystä ruususuola eksyi kotiimme vasta tänä kesänä, mutta nyt sitä löytyy sekä hienossa että karkeassa muodossa ja se on tainnut tulla jäädäkseen. Ruususuolan nimi tulee suolan luonnollisesta, vaaleanpunaisesta väristä. Tuo väri syntyy mm. mangaanista ja raudasta. Ruususuola on parempi kuin tavallinen kaupan suola siksi, että se on käsittelemätöntä ja siksi sitä kutsutaan myös kristallisuolaksi. Voit lukea lisää ruususuolasta täältä ja täältä. Tiivis paketti kristallisuolasta on täällä. 

Ruususuolaa saadaan vuoristoihin puristuneesta suolasta, jota on muodostunut mannerlaattojen liikkumisen tuloksena syntyneiden alkumerien kuivuessa. Kristallisuolaa louhitaan kaivoksista käsin ja sieltä valitaan vain parhaat ja puhtaimmat lohkareet. Suola pestään puhtaalla vedellä, kuivataan auringossa ja jauhetaan haluttuun karkeusasteeseen tarkasti valvotuissa olosuhteissa, ruostumattomasta erikoisteräksestä valmistetuissa myllyissä. Me suomalaiset käytämme kuulemma liikaa suolaa, mutta silti monella meistä on huutava puute suoloista. Tämä johtuu siitä, että käytämme vääränlaisia suoloja, joihin on lisätty jodia ja paakkuuntumisenestoaineita. Tärkeintä ei siis ole suolan käytön vähentäminen vaan suolan laadun vaihtaminen.




Makoisa viikonloppu

lauantai 15. syyskuuta 2012




Viikonloppuaamu ja heräsin yhtä aikaisin kuin arkiaamunakin. Viisaat kertovan sen olevan hyvästä. Pyristelin hetken vastaan, mutta nyt olen jo pari tuntia ollut hereillä. Mies nukkuu vielä, mutta nyt alkaa odottaminen riittää. Mielessä on aamiainen, paistetut kananmunat ja kahvi pitkän kaavan mukaan. Paras aamiainen nautitaan kaksin, hyvää musiikkia kuunnellen ja lehtiä lueskellen.

Kelpuutan yhden leivoksenkin mukaan. Näistä herkuista osa on jo syöty, mutta vielä niistä riittää iloa tähänkin päivään. Loistava löytö Ruokapuoti Lemmestä! Leivokset on tehnyt Royal Bakery ja juuri sopivasti minun nirsoon makuuni. Ei liian makeaa, ei liian suklaista eikä perustavallista höttöä, jotta marketit ovat pullollaan.

Makoisaa viikonloppua!
P.S. Vielä ehdit osallistua kyselyyn ja voittaa lahjakortin. Klikkaa itsesi sivun oikeaan ylälaitaan.

Mustajuurigratiini ja -keitto

tiistai 11. syyskuuta 2012






Pidän mustajuuresta kovasti, mutta tähän asti olen ostanut juurekset aina kaupasta. Ennen kuin meillä vielä oli siirtolapuutarhamökkiä, toimitin vanhemmilleni mustajuuren siemeniä kasvimaalle testattavaksi. Mustajuuri kasvoi kyllä hyvin, mutta meistä kukaan ei perehtynyt sen kasvattamiseen sen kummemmin ja ensimmäisenä kesänä sato vaikutti mitättömältä. Jostain sitten jälkikäteen luettiinkin, että mustajuuren sato päästään korjaamaan vasta seuraavana kesänä. 

Mustajuuri ei vaadi paljon, mutta se tarvitsee pitkän kasvuajan ja kuohkean penkin, jossa se mahtuu kasvamaan syvyyttä. Jos mustajuuret eivät ole kasvaneet tarpeeksi suuriksi, ne voi jättää maahan ja nostaa vasta seuraavana keväänä tai kesänä. Mustajuuret kannattaa nostaa varovasti talikolla, jottei juuri katkea. Jos näin käy, maasta kasvaa seuraavana kesänä taimi, joka kukkii. Jos mustajuuret aikoo syödä, kukkavarsi pitäisi muistaa leikata pois ennen kukintaa. Jos mustajuuren antaa kukkia, saa seuraavaksi kesäksi siemenet omasta takaa. 

Mustajuuresta syödään siis itse juuri, jonka kuori on erittäin tumma ja sisus aivan vaalea. Kun kuorit mustajuuria, muista laittaa ne välittömästi kylmään veteen ja puristaa joukkoon sitruunamehua, niin mustajuuri ei pääse tummumaan. Mustajuuri tarjoillaan usein keittona ja lisäkkeenä, mutta meillä siitä valmistettiin eilen maukas pääruoka. Gratiinin alta löytyy keitonkin ohje. 


Mustajuurigratiini

8-12 mustajuurta kuorittuna ja paloiteltuna
1 sitruunan mehu
1 dl valkoviiniä
5-7 dl kasvislientä

1 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl kuohukermaa
suolaa, mustapippuria
raastettua  parmesania tai cheddaria 
kuorrutukseen korppujauhoja
  • kun kuorit mustajuuret, siirrä ne saman tien sitruunaveteen
  • kaada kasvisliemi ja valkoviini kattilaan ja kypsennä mustajuuria 5-15 minuuttia tai kunnes mustajuuret ovat melkein kypsiä. Keittoaika vaihtelee suuresti sen mukaan minkä paksuisia mustajuuret ovat. Kun mustajuuret ovat kypsähköjä, mutta napakoita, valuta mustajuuret ja ota liemi talteen.  
  • nosta liemi takaisin liedelle ja anna sen kiehua kasaan
  • sekoita voi ja vehnäjauhot keskenään ja vispaa se kasvisliemen joukkoon
  • vispaa lientä, kunnes se alkaa sakenemaan ja lisää kerma joukkoon
  • siirrä kastike syrjään ja tarkista maku
  • nosta mustajuuret uunivuokaan ja kaada kastike päälle
  • ripottele vielä juusto ja korppujauhot pinnalle ja paista gratiinia 200 asteessa 20-30 minuuttia eli kunnes gratiini on kauniin väristä

Vinkki! Voit käyttää gratiiniin mustajuuren lisäksi myös lehtikaalia. 




Mustajuurikeitto

4 pitkää (noin 25 cm) mustajuurta
2 perunaa 
2 rkl sitruunanmehua
2 rkl öljyä
1 sipuli hienonnettuna
2 dl valkoista purjosilppua
8 dl kasvislientä
1 prk smetanaa 

ripaus valkopippuria ja muskottipähkinää
suolaa
100g pekonia 

  • pese ja kuori mustajuuret veden alla ja laita heti sitruunalla maustettuun veteen, etteivät ne tummu
  • kuullota sipulit yhdessä purjosilpun kanssa öljyssä kattilassa
  • lisää perunat ja mustajuuret. Anna juuresten kiehua miedolla lämmöllä kypsäksi ja soseuta.
  • lisää smetana ja mausta. Halutessasi voit lisätä kasvislientä, jos haluat keitosta juoksevampaa.
  • paista pekoni rapeaksi ja koristele keittoannos sillä.




Lähiruokaa ja villoja

torstai 6. syyskuuta 2012


Vapaa viikonloppu siintää silmissä ja kun luvassa on vielä sadettakin, on loistava hetki käpertyä sohvan mutkaan. Asetin itselleni pari tavoitetta, jotka uskon kyllä saavuttavani viimeistään ensi talvena, vaikka viime kerrasta on kulunut jo tovi. Aion nimittäin ottaa puikot esille ja pistää alulle joko liivin tai torkkupeiton. Jos toisen tekeminen alkaa tuntua liian vaikealta tai tympeältä, voin vaihtaa lennosta toiseen. Tai muuttaa suunnitelmat täysin ja neuloa yksinkertaisen kaulahuivin. 

Jos olisin maisemissa, voisin aloittaa viikonlopun Tampereen Kauppahallista, jossa vietetään 7.-8.92012 Pellolta pöytään -tapahtumaa. Happeningin tarkoitus on lisätä lähituotteiden tunnettuutta. Mukana menossa on mm. 

Lisäksi huomenna vietetään Laukontorilla klo 14-17 Läheltä hyvää -tapahtumaa. Lauantaina on luvassa myös Lähiruokasafari, johon onnelliset osallistujat on jo arvottu. Kangasalan Rekolassa on myös Tuottajatorin Lähiruokakaravaani klo 11-17. Kovin on ruokaisa viikonloppu luvassa!

Huolimatta siitä, että olen innoissani neulomisesta, toivon sateen taukoavan välillä. Huvittaisi pyörähtää sienimetsälläkin. 

Pst. Blogissani tulee näkymään TNS Gallupin toteuttama lukijatutkimus, jossa kartoitetaan blogin lukijoiden taustoja ja kiinnostuksen kohteita. Halutessasi voit osallistua tutkimuksen pop-up -kyselyyn, johon vastanneiden kesken arvotaan palkinnoksi 10 lahjakorttia. Tutkimukseen voit osallistua sivun oikeasta ylälaidasta. 

Tomaattikeitto paprikalla

sunnuntai 2. syyskuuta 2012


Toiveeni on kuultu ja syyskuusta on tulossa ranskalaisen keittiön juhlaa! Varaslähtö otettiin elokuun viimeisena päivänä yksinkertaisella tomaattikeitolla. Ohje löytyi Yvan Cadioun Modernia ranskalaista ruokaa -keittokirjasta. Toimiva ohje, kunhan nestettä vain laittaa vähemmän. Paprikan ja tomaatin liitto on täydellinen. Niin itse kirjakin.

Mausteinen tomaattikeitto 
Soupe de tomates au paprika

1 kg tomaatteja lohkottuina
2 sipulia hienonnettuna
oliiviöljyä
3 rkl paprikajauhetta
3-5 dl kanalientä
2 tl hunajaa
suolaa, mustapippuria

  • kuumenna öljy kattilassa ja kuullota tomaatteja ja sipuleita pari minuuttia
  • lisää paprika ja anna hautua vielä hetken aikaa
  • kaada kanalientä vähitellen joukkoon ja keitä kannen alla 15 minuuttia
  • mausta hunajalla, suolalla ja pippurilla
  • soseuta ja tarjoa halutessasi krutonkien kanssa
  • jos haluat keitosta sileämpää, siivilöi keitto ennen tarjoilua
Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.