Frankfurt on monelle tuttu messukaupunki, mutta sillä on paljon muutakin tarjottavanaan. Esimerkiksi jokivarsi houkuttelee ympärilleen monia tapahtumia ja juuri meidän pois lähtiessämme kaupungissa alkoikin vuosittainen Museum Embankment Festival. Tiesin siitä kyllä etukäteen, mutta se ei valitettavasti sopinut meidän aikatauluumme. Päädyimme tutustumaan joen varrella sijaitsevaan upeaan museoalueeseen, Musemsuferiin. Olin lukenut etukäteen Museumsufer-kortista, jolla pääsee vierailemaan 34 eri museossa kahden päivän ajan. Korttia ostaessa saimme vielä paremman diilin, sillä perhekortti lähti 28 euron hinnalla. Vaikkei tietäisikään etukäteen missä museoissa haluaa vierailla, yleensä tällaisen kortin ostaminen tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin ostaa lippu jokaiseen erikseen. Mikäli siis aikoo käydä useammassa museossa.
Aloitimme kierroksemme Städel Museumista, jonka kokoelmista löytyy 1300-1800- ja 1800-1945 -lukujen taidetta, nykytaidetta unohtamatta. Matka museoon otti tosin aikansa, sillä pysähdyimme kuvaamaan kaupunkimaisemia museolle johtavalta sillalta.
Usein jo itse museorakennus hurmaa minut enkä säästynyt ihastelulta nytkään. Aulasta aukeni upeat näkymät museokahvilaan ja -kauppaan. Ihanan tunnelmallisia paikkoja, mutta valitettavasti museokaupasta ei löytynyt englanninkielistä kirjallisuutta eikä mitään muutakaan muistoksi ostettavaa. Museokaupat ovat usein ainoita kauppoja, joissa jaksan matkoilla ollessa pyöriä.
Se, miksi museot kiinnostavat, on taas aivan toinen juttu. En ole erityisen taiteellinen tyyppi enkä osaa tehdä käsilläni yhtään mitään taiteellista, korkeintaan joskus ruokalautaselle. Museoissa kaiken nähdyn myötä vain aistii tahtomattaan paikallista kulttuuria, tarkkailee ympärillä olevia ihmisiä ja saa esiin jotain sellaista, mitä kaupungista ei muuten välttämättä irtoaisi. Jokainen museo on ainutlaatuinen ja aina joltain seinältä tai lattialta löytää jotain sellaista, joka saa haukkomaan henkeä. Taiteessa näkyy kunkin kansan historia ja juuri siksi museoissa pyöriminen kiehtoo minua. Mielelläni katson taitavien taiteilijoiden töitä, kun en itse siihen kykene. Tähän Frankfurt tarjoaa oivat puitteet.
Museo pääsi yllättämään meidät yhdellä uusimmalla hankinnallaan. Yhdeltä seinältä löytyi Helene Schjerfbeckin (Vaaleatukkainen tyttö) Girl with blond hair vuodelta 1916. Pieni muistikuva tämän teoksen myynnistä minulla oli ja Hesarin sivuilta löysin lisätietoja. Taulu myytiin Lontoon Sothebyn huutokaupassa viime joulukuussa Städel-museolle ja teos on ollut näyttelyssä viimeksi esille vuonna 1980. Hah, se siitä saksalaisen taiteen ihailemisesta!
Nautimme Städelissä sijaitsevassa Holbein´s-ravintolassa myös lounaan. Ravintolan miljöö on upea, mutta ruoka sen sijaan ei päässyt ihastuttamaan ja palvelu oli turhan tärkeilevää. Ravintolassa juhlittiin samaan aikaan myös häitä ja terassi oli täynnä paikallisia lounastajia, joten haluaisin uskoa palkitun ravintolan olevan piirun verran parempi kuin meidän käydessämme.
Melkein Städelin vieressä sijaitsee elokuvamuseo, Deutsches Filmmuseum, joka osoittautui odotettua paremmaksi. Vaikkemme museon elokuvateatterissa käyneetkään, vietimme rakennuksessa pari tuntia perehtyen pysyvissä näyttelyissä elokuvatyön historiaan ja laitteistoon. Katsoimme myös pätkän erilaisia elokuvaefektejä sisältävän minielokuvan ja ihastelimme Wallace & Gromitin kulisseja.
Monta monituista museota jäi väliin emmekä jaksaneet edes Goethen synnyinkotiin raahautua sisälle, vaikka kävelimme sen ohi lukuisia kertoja. Tämä saattaa harmittaa vielä joku päivä, mutta lomalla meillä on tapana todella olla lomalla eikä juosta paikasta paikkaan henkihieverissä.
Lyhyt loma Frankfurtissa helli meitä kaikin puolin ja voisin helposti lähteä sinne uudestaan. Ikävä fakta vain on se, että haluan nähdä mahdollisimman paljon ja suuntaan useimmiten tuntemattomaan matkakohteeseen. Frankfurtin puolia tosin pitää se, että sieltä on helppo suunnata auton nokka viinitiloille ja taidetta riittää useammallekin reissulle. Toki kaupunki tarjoaa hyvät puitteet myös shoppailulle luksusputiikkeineen ja ostoskeskuksineen.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.