Kesäkurpitsagratiini

perjantai 30. syyskuuta 2011


Ranskalaisen kuukauden hengessä vielä mennään tämä päivä. Tai no ehkä viikonloppukin. Teen harvoin samaa ruokaa heti uudestaan, mutta kun maistoin ensimmäisen kerran tätä gratiinia, tiesin tekeväni tätä piakkoin uudestaan. Kiitos tiedossa olevien kyläilijöiden. Ja oikeassahan minä olin, kesäkurpitsavuoka maistui niin lapsille kuin aikuisillekin. Gratiini on sellaisenaan hyvä kasvisruoka, mutta yhtä lailla sopii niin kalan kuin lihankin oheen.

Ranskalainen kesäkurpitsagratiini


oliiviöljyä paistamiseen
1-2 sipulia suikaloituna
pari kesäkurpitsaa viipaloituna
2-3 dl basmatiriisiä
5-7 dl kana- tai kasvislientä
3 rkl creme fraichea
1-2 dl raastettua emmentalia
suolaa, mustapippuria
  • paista sipuleita pannulla öljyssä viitisen minuuttia
  • lisää kesäkurpitsat joukkoon ja anna niiden paistua hetken aikaa
  • lisää riisit ja sekoita
  • kaada seuraavaksi kanaliemi joukkoon ja anna paistoksen poreilla hetken aikaa levyllä
  • lisää creme fraiche, juustoraaste (jätä hieman gratiinin päällekin) ja mausteet
  • maista ja lisää tarvittaessa - huomaa, että riisi imee nestettä ja mausteita itseensä
  • ripottele loput juustot päälle
  • kaada seos uunivuokaan ja paista 180 asteessa 40 minuuttia tai kunnes kesäkurpitsagratiini on kauniin ruskeaa
Gratiinia paistetun kuhan kanssa


Simppeli kurpitsakeitto

torstai 29. syyskuuta 2011


Arki-illan pelastus tai viikonlopun mahtava menun aloitus - pinjansiemenillä maustettu kurpitsakeitto

1 rkl oliiviöljyä paistamiseen
2 sipulia hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 kg kuorittua ja paloiteltua kurpitsaa
2 dl valkoviiniä
5-7 dl kanalientä
suolaa, mustapippuria
ripaus kanelia
ripaus muskottipähkinää raastettuna
paahdettuja pinjan- tai kurpitsansiemeniä
tuoretta persiljaa hienonnettuna
1-2 rkl neitsytoliiviöljyä

  • kuullota sipuleita hetken aikaa öljyssä kattilassa
  • lisää kurpitsa, viini ja kanaliemi joukkoon
  • keitä hiljalleen 20-30 minuuttia tai kunnes kurpitsa on pehmeää
  • soseuta keitto ja mausta
  • annostele keitto lautasille ja ripottele päälle pinjansiemenet ja persilja
  • pirskota päälle vielä oliiviöljyä ja tarjoile hyvän valkoviinin kera

Munakoisoa ja tomaattia

perjantai 23. syyskuuta 2011


Ranskalaisella teemalla mennään edelleen. Tämäkin ruoka on Warden Bistroherkut-kirjasta ja erittäin yksinkertainen valmistaa. Kunhan vain muistat maistaa ja maustaa tomaattikastikkeen sopivaksi, saat helposti valmistettua provencelaista herkkua.

Munakoisot Provencen tapaan neljälle henkilölle

4 munakoisoa
suolaa, mustapippuria
1 sipuli hienonnettuna
loraus oliiviöljyä
2 prk tomaattimurskaa (à 300 g)
puntti tuoretta basilikaa
auringonkukkaöljyä paistamiseen

  • leikkaa munakoisot pitkittäin viipaleiksi
  • nosta viipaleet leikkuulaudan tai talouspaperin päälle, ripottele päälle suolaa ja anna niiden itkettyä puolisen tuntia
  • paista sipulia öljyssä viitisen minuuttia
  • lisää tomaattimurska ja hauduta noin 20 minuuttia
  • pilko basilikat joukkoon (jätä muutama lehti tarjoiluun)
  • mausta suolalla ja pippurilla
  • painele munakoisoista suola talouspaperiin tai pyyhkeeseen
  • paista viipaleet auringonkukkaöljyssä pannulla molemmilta puolin ruskeaksi
  • tarjoa munakoisot tomaattikastikkeen kera sellaisenaan tai kanan/lihan lisukkeena
Tomaattien aika on osalla jo ohitse, mutta jos kasvihuoneessa on vielä tomaatteja kypsymässä, kokeile ihmeessä tätä paistosta. Tomaatit voi maustaa perinteisesti yrteillä, mutta itse pidän enemmän kuminalla maustetusta versiosta. Tomaattimurupaistosta on tullut tehtyä ennenkin, ohje löytyy täältä. 



Marinadi porsaankyljyksille




Viinissä ja valkosipulissa marinoidut porsaankyljykset neljälle henkilölle

5 valkosipulinkynttä murskattuna
2 cm:n pala tuoretta inkivääriä kuorittuna ja hienonnettuna
1 punasipuli hienonnettuna
2 dl punaviiniä
2 rkl hunajaa
2 rkl soijakastiketta
1 rkl tomaattipyrettä
1 rkl sokeria
suolaa, mustapippuria
***
1 rkl kasvisöljyä
1½-2 kg porsaankyljyksiä

  • hienonna sipulit, inkivääri ja viini tasaiseksi seokseksi esim. sauvasekoittimella
  • lisää loput ainekset ja sekoita uudestaan
  • hiero seos kyljyksiin ja jätä marinoitumaan yön yli
  • kuumenna uuni 160 asteeseen
  • öljyä vuoka ja lisää kyljykset vuokaan yhtenä kerroksena
  • paista puolisen tuntia ja käännä kyljykset ympäri
  • jatka paistamista toiset puoli tuntia tai kunnes ne ovat kypsiä
  • syö sellaisenaann tai tarjoille esim. paistettujen papujen tai sienien kera. Omaan annokseen pääsi edellisen päivän tomaattikastikekin. 

Tampereella tapahtuu

torstai 22. syyskuuta 2011

Tarjonnasta ei ole puutetta seuraavina viikkoina, jos mietit mitä tekisi. Itsellä ikkunat huutavat pesijää, mutta sade ei toistaiseksi ole antanut armoa. Onneksi, olen mielelläni tekemättä mitään aika ajoittain. Syys-lokakuun vaihteessa riittää happeningia pieneen hengailuun tai haahuiluun siellä sun täällä: 
  • lauantaina 24.9. kello 10 alkaen järjestetään Aamulehden ja Ahlmanin Läheltä hyvää –tapahtuma Ahlmanin ammattiopistolla. Aamulehti on järjestänyt maksuttoman bussikuljetuksen jäähallin, CM Turtolan ja Pirkon Koivistonkylän toimipisteen parkkipaikoilta, koska Ahlmanin piha-alueelle ei pääse pysäköimään tapahtuman aikana. 
  • DesignOnTampere -viikko 23.9.-2.10.2011 nostaa esille muotoilutuotteiden eettisyyttä esittelemällä ihmisiä ja prosesseja muotoilun taustalla. Tuotantoprosessien eettisyys ja laatu ovat vaatimukset hyvälle designille siinä missä esteettisyys ja käytettävyys. Kaikkien kohteiden lisäksi kannattaa suunnata perjantaina 30.9.2011 muotinäytökseen Veturihalliin, ja suosittuun Designtoriin puolestaan sunnuntaina 25.9.2011.
  • Tampere juhlii tänä vuonna 232-vuotispäiväänsä. Tampereen päivän vastaanotto ja kaupungin juhlatilaisuudet järjestetään lauantaina 1.10. ja Tampereen päivään liittyvät yleisötilaisuudet lauantaina 1.10. ja sunnuntaina 2.10. Tampereen päivän ohjelmaan voit tutustua täällä. Moni museo pitää ovensa avoimena ilman pääsymaksua ja lapset pääsevät tutustumaan mm. palolaitoksen toimintaan ja kipuamaan auton kyytiinkin. Tapahtumaa riittää koko viikonlopun ajaksi yllin kyllin.
  • Food is Art ry viettää yksivuotisjuhlaansa samana viikonloppuna, jolloin yhdistyksen toimintaan osallistuvissa ravintoloissa järjestetään Kyyttöä yhdeksällä tavalla -tapahtuma. Yhdistys on tilannut tapahtumaa varten yhdeksän kyyttöä, joista kukin ravintola – 4 Vuodenaikaa, C, Heinätori, Hella & Huone, Henriks, Maruseki, Ravinteli Bertha, Vinoteca del Piemonte ja Wistub Alsace – valitsee kokattavakseen mieluisan palan. Viime keväänä tapahtuma oli erittäin suosittu ja kaikki halukkaat eivät suoraan sanottuna sopineet menoon mukaaan, kun ruokarastit kauppahallissa olivat niin suosittuja. Tämän vuoden ohjelmasta löydät lisätietoa täältä.  
  • supersuosion saavuttanut ranskalainen ruokatori saapuu jälleen Tampereelle ja tuo mukanaan italialaisia kauppiaita. Lisäksi torilla on upeita paikallisia yrittäjiä. Eurooppalainen ruokatori järjestetään Hämeenpuistossa 5.-12.10.2011. Torin aukioloaika on päivittäin klo 12-19.00, paitsi 7.-8.10. klo 12-21.00. Tapahtumasta löytyy tarkempaa tietoa Facebookista.
Turha lähteä Pyhäjärveä kauemmaksi kalaan.

Juustoinen perunagratiini

maanantai 19. syyskuuta 2011


Jos pidät juustosta ja pekonista, tällä ohjeella on käyttöä kodissasi. Ohje löytyy Fran Warden Bistroherkut-kirjasta. Kyseessä on ranskalainen perunagratiini, johon tulee reblochonjuustoa. Juustoa löytynee hyvin varustelluista kaupoista, Tampereella tätä herkkua löytyy helpoiten Juustosopista. Gratiinin päälle sopii varmasti jokin muukin erittäin sulava juusto. Kysy juustokaupan ammattilaisilta neuvoa! Perunagratiinin päälle ei voi vain raasta juustoa, sillä juusto kosteuttaa ja maustaa perunat. Alkuperäisessä ohjeessa juustoa oli laitettu kaksinkertainen määrä, mutta mielestäni 250 g oli aivan riittävästi.

1 ½ kg raakoja, kuorittuja perunoita (vanhat keitetyt perunatkin käyvät)
loraus oliiviöljyä
1 sipuli viipaloituna
1 pkt (200 g) pekonia paloiteltuna
yksi timjaminoksa
1 dl valkoviiniä
suolaa, mustapippuria
1  valkosipulinkynsi murskattuna
250 g reblochonjuustoa
  • keitä perunoita, kunnes ne ovat melkein kypsiä
  • jäähdytä hetken aikaa ja viipaloi
  • kuumenna öljy pannulla, lisää sipuli ja pekoni, paista hetken aikaa
  • lisää timjami, mausteet ja viini, hauduta viitisen minuuttia
  • hiero uunivuoan seinämät valkosipulilla
  • lado puolet perunoista vuokaan, levitä päälle pekoniseos ja päälle vielä loput perunat
  • laita kokonainen reblochonjuusto vuoan keskelle perunoiden päälle
  • paista vuokaa uunissa vajaa puoli tuntia 180 asteessa, niin että juusto sulaa ja pinta saa kauniin värin
  • tarjoile hyvän valkoviinin ja raikkaan salaatin kera





Punajuurikakkua kahdella tapaa

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Moni on leiponut porkkana- ja kesäkurpitsakakkua, mutta mitenkäs on punajuuren laita? Itse leivoin pari viikkoa sitten punajuuriversion ensimmäistä kertaa, mutta tuskin sentään viimeistä. 

Punajuuri-suklaakakkuun tarvitset:

300 g (2-4 kpl) punajuurta
350 g tummaa suklaata (70% kaakaota)
450 g pehmeää tofua (Silken tofu)
1,5 dl ruokosokeria
2 tl vaniljasokeria
0,5-1 tl kanelia
0,5 tl jauhettua kardemummaa
1,5 rkl maissitärkkelystä
(pähkinöitä laitan ensi kerralla ehdottomasti mukaan)
suklaalastuja ja tomusokeria koristeluun

  • keitä punajuuret kuorineen, koosta riippuen ne kypsyvät 20-40 minuuttia
  • laita irtopohjavuoan ja reunan väliin leivinpaperi, nosta vuoka syrjään
  • sulata suklaa vesihauteessa tai varovasti mikrossa (jos sinulta sellainen löytyy), sekoita välillä ja nosta jäähtymään
  • laita uuniin lämpöä 175 astetta 
  • kuori ja paloittele punajuuret ja soseuta ne sauvasekoittimella. Soseuta punajuuret aivan tasaiseksi, sillä punajuurikökkäreet kakussa eivät tässä versiossa ole hyvä juttu.
  • sekoita tofu, sokerit, mausteet ja maissitärkkelys punajuurisoseeseen
  • lisää suklaa punajuuriseokseen
  • kaada taikina vuokaan ja paista 30-45 minuutin ajan, kunnes kakku vaikuttaa kiinteältä. Kakku kiinteytyy vielä jäähtyessään
  • anna kakun jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja siirrä sen jälkeen jääkaappiin 
  • ota kakku huoneenlämpöön puoli tuntia ennen tarjoilua
  • koristele suklaalastuilla ja tomusokerilla
  • makeamman kakun ystäviä suosittelen vatkaamaan kermaa kakun oheen
Perinteisempi punajuurikakku puolestaan valmistuu näillä aineksilla:

3 munaa
3 dl sokeria
2 dl rypsiöljyä
5 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
2 rkl kanelia
1 tlk ananasmurskaa
300 g punajuuria
2 dl rusinoita
1-2 dl rouhittuja pekaanipähkinöitä

  • sekoita kuivat ainekset keskenään
  • valuta ananaksesta liemi pois
  • vaahdota munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi
  • lisää puolet öljystä joukkoon ja jatka sekoittamista
  • siivilöi kuivat ainekset joukkoon
  • raasta punajuuri taikinan joukkoon
  • lisää loput ainekset
  • kaada taikina suorakaiteen muotoiseen ja korppujauhotettuun vuokaan 
  • kypsennä 175 asteessa 45-55 minuuttia
  • anna kakun jäähtyä
  • punajuurikakku kestää säilyttämistä hyvin ja sen maku vain paranee


Omena-pähkinätorttu

torstai 15. syyskuuta 2011



Muutaman kerran olen törmännyt kiinnostavaan raakakakkureseptiin. Siis kakkuun, joka ei ole käynyt uunissa. Osassa resepteissä on käytetty jos jonkinlaista raaka-ainetta eikä leipominen ole innostanut, koska raaka-aineita olisi saanut metsästää useammasta kaupasta. Mutta nyt nappasi, kun näin tämän omenatortun ohjeen Hesarista. Ei, minulla ei ollut tälläkään kertaa ohjeen pähkinöitä käytössäni, mutta herkullista tuli silti. Niin herkullista, ettei siitä riitä töihin vietämistä. Kokeilkaa ihmeessä, torttu nousi omenapiirakoideni aateliin.

Mökki pakettiin



Kesän ensimmäisiä ostoksia siirtolapuutarhamökillemme oli numerokyltti, mutta loppujen lopuksi ostoksesta tuli kesän viimeinen. Kesä on vaihtunut syksyyn ja odottaminen palkittiin vasta viime viikolla, kun paketti saapui Billnäsin Rakennusapteekista. Saas nähdä kauanko saa odottaa kyltin seinälle ruuvaamista. No, ehtiihän sitä ensi keväänäkin.

Vaan paljon on ehditty kuluneen kesän aikana! Mökki on saatu täytettyä astioilla ja huonekaluilla ja kasvimaan sadostakin olemme päässeet nauttimaan yllin kyllin. Päätimme miehen kanssa olla rehkimättä liikaa ja nauttia myös itse kesästä. Se kuluikin ennen kaikkea grillatessa ja kukkapenkkejä kitkiessä. Hermo lepäsi molemmissa puuhissa.

Kaikkea ei tarvitse saada heti, vaikka se sopiikin minulle usein parhaiten. Kärsivällisyys palkittiin myös sillä, ettei tullut tehtyä pikaisia, huonoja päätöksiä. Tämän vuoden ehdottamasti paras päätös olikin ostaa siirtolapuutarhamökki. Pian voi taas ruveta suunnittelemaan ensi vuoden kuvioita ja tekemään uusia päätöksiä esimerkiksi pihan suhteen. Haaveet on tehty toteutettaviksi.

Koiranhoitajana

keskiviikko 14. syyskuuta 2011




Mihin tahansa menet, minä seuraan sinua.

Kuorrutettu sipulikeitto

perjantai 9. syyskuuta 2011


Ranskalaisen keittiön parhaisiin klassikoihin kuuluu ehdottomasti sipulikeitto! Kirpeästä, itkettävästä sipulista syntyykin hauduttamisen jälkeen pehmeä, makea ja lämmin keitto. Täältä löytyy Eero Mäkelän ohje, jonka mukaisesti keitto valmistuu reilussa tunnissa. Joissakin ohjeissa keitto kypsyy alle puolessa, mutta olen sitä mieltä, että mitä pidempään hauduttaa, sitä parempaa keitosta tulee. Näin ollen jos aikaa vain on, anna keiton hautua ihan kaikessa rauhassa muutaman tunnin ajan.

Eeron ohje poikkeaa omastani siinä, että lisään sipuleihin aina kuullotuksen aikana sokeria. Sipulit varmasti makeutuvat ilmankin, mutta tottumus on tottumus. Patongin sijaan käytän kuorrutukseen maalaisleipää. Ja keitostani löytyy aina loraus viiniä, ellei jopa kaksikin. Toissapäivänä keittoon päätyi sherryä ja kirveliäkin. Eli sipulikeitosta voi tehdä monenlaisia versioita. Mies on testannut valkoviinin sijaan myös punaviiniä eikä pekkaa pahemmaksi jää sekään variaatio. Mutta viimeksi keitto valmistui suurin piirtein näin:

Kuorrutettu sipulikeitto

600 g sipulia ohuina suikaleina
voita kuullottamiseen
1 l lihalientä (tai kasvislientä)
tuoretta timjamia ja kirveliä
suolaa, mustapippuria
loraus valkoviiniä tai sherryä
jokaiseen annokseen siivu maalaisleipää
raastettua emmental- tai gruyerejuustoa (itse suosin gruyereä, jos vain kaupassa sitä sattuu olemaan

  • freesaa sipuleita voissa isohkossa kattilassa. Sipuleihin saa tulla hieman väriä, mutta niitä ei ole tarkoitus ruskistaa.
  • lisää valkoviini, lihaliemi ja yrtit (käytin haudutusvaiheessa ainoastaan timjaminvarret)
  • hauduta niin pitkään kuin jaksat
  • lisää timjamin ja kirvelin lehdet
  • maista ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria
  • annostele keittoa uuninkestäville lautasille
  • aseta leipäviipale päälle ja sen päälle juustoa
  • kuorruta uunissa grillivastuksen alla, kunnes juusto on sulanut ja saanut hieman väriä


Kana-papukeitto

torstai 8. syyskuuta 2011

Moni yhdistää ranskalaiseen keittiöön patongin jälkeen Coq au vinin (kanahöystö), Quiche Lorrainen (yleensä pekoni-juustopiirakka), Croque-monsieurin (täytetyt paahtoleivät), bouillabassen (kalakeitto), ratatouillen (kasvishöystö), pissalaidièren, simpukat, Bressen kanan (kana), hanhenmaksan ja ties mitä. Minulle ranskalaisesta keittiöstä tulee ensimmäisenä mieleen ruoanvalmistusmenetelmät: lähinnä erilaisten liemien, keittojen ja kastikkeiden valmistaminen (veloutè-, cremé-, sosekeitot, kirkkaat liemet, peruskastikkeet, kuorrutukseen käytettävät kastikkeet jne.) Se miksi nämä keitot ja kastikkeet ovat jääneet mieleen, johtuu varmaan siitä, että kokkikoulussa ruoan valmistaminen aloitettiin perusteista. Voi pojat sitä hetkeä, kun äijän köriläät tekivät sosekeittoa! Pieni mutina taustalla:"kai me ny jumalauta osataan sosekeitto tehdä". Aika moni on opetellut näitä perusmenetelmiä kotona vanhempien opastuksella tai koulussa kotitaloustunnilla, mutta harvemmin kukaan on ajatellut tekevänsä ruokaa ranskalaisten kokkien oppeja noudattaen. Mutta näin vain Bocuse, Escoffier ja Varenne ovat astuneet keittiöömme. No, aika harva kokki työssään enää ajattelee kokkaavansa klassisten oppien mukaisesti. Kaikki vain tulee automaattisesti suoraan selkärangasta.

Perusteet ovat siis takataskussa, mutta aika usein oikaisen ohjeissa enkä niin kovasti välitä määristä ja ajoista. Maistamalla ja kokeilemallahan sen tietää, milloin ruoka on valmista. Parasta kuitenkin on se, että vaikka kokkaisinkin vähän rouheammin, minun ei tarvitse hylätä ranskalaista keittiötä. Ranskalainen ruoka on erittäin monipuolinen ja kuuluisa myös maalaismaisesta ruoastaan. Nyt syyskuun aikana toivonkin syöväni ja kokkaavani joitain klassikkoruokia, mutta enimmäkseen jotain uutta. Katsotaan miten käy. Mutta näin ensimmäisen viikon aikana olemme syöneet yllättävän paljon kanaa ja keittoja. Siksi siis tämä keitto - kana-papukeitto.


Keitosta riittää 6-8 henkilölle:

250 g liotettuja papuja (tölkkipapukin käy, kunhan sen vain lisää aivan keiton valmistumisen loppuvaiheessa)
oliiviöljyä
6-8  siivua pekonia pieneksi viipaloituna
3 sipulia ohueksi viipaloituna
5 valkosipulinkynttä ohueksi viipaloituna
1 kokonainen kana
suolaa, mustapippuria
1-2 laakerinlehteä
kimppu tuoretta timjamia ja persiljaa
puolikas tai kokonainen kurttukaali koosta riippuen suikaloituna
4 porkkanaa ohueksi viipaloituna

  • jos käytät kuivattuja papuja, muista laittaa ne likoamaan kylmään veteen edellisenä iltana
  • paista pekonit öjyssä pannulla, lisää sipulit ja anna paistua joitakin minuutteja
  • nosta kana sipuleiden päälle ja lisää vettä, kunnes kana peittyy
  • nosta myös pavut tässä vaiheessa mukaan, jos et käytä tölkitettyjä papuja
  • sido mausteet yhdeksi kimpuksi ja lisää joukkoon
  • anna kanan hautua tunnin tai puolentoista ajan tai kunnes kana on kypsää (kypsyyden voi tarkistaa jalasta eli jos jalka irtoaa helposti, kana on kypsää)
  • nosta kana ja yrttikimppu pois padasta
  • lisää kaalit ja porkkanat liemeen ja anna hautua puolisen tuntia
  • kasvisten kypsyessä irrota kananlihat luista ja paloittele hieman pienemmiksi
  • lisää kanat (ja tölkkipavut) joukkoon
  • mausta tarvittaessa vielä suolalla ja pippurilla
  • tarjoile tuoreen leivän kera

Ahvenfileitä, suppilovahverognocchia ja porkkanasosetta

tiistai 6. syyskuuta 2011


Ranskalainen teemakuukausi tai ei, mutta tätä ruokaa ei voinut ohittaa. Ohje löytyi Marko Koskisen Passione-kirjasta.  Niinpä mies väkersi viikonloppuna italialaiset gnocchit kalan viereen. Kaiken kaikkiaan simppeli ruoka, mutta jestas sentään miten raikas ja maukas! Lisää tällaista, kiitos. Nopea ruoka, valmistuu arkenakin nopeasti ilman gnoccheja.

Ahvenfileet, paistetut sienet ja porkkanasose neljälle henkilölle

600 g ahvenfileitä
voita paistamiseen
suolaa, pippuria
0,5-1 l kantarelleja

  • kokeile sormilla onko ahvenfileissä vielä ruotoja ja leikkaa keskiruoto pois
  • mausta fileet suolalla ja kun porkkanasose ja gnocchit ovat melkein valmiita, paista fileet kantarellien kanssa voissa pannulla
  • muista maustaa myös sienet
Porkkanasose

0,5 kg porkkanoita
2 rkl voita
4 dl appelsiinimehua
4 dl vettä
suolaa, valkopippuria

  • kuori porkkanat ja kuullota hetki voissa
  • lisää mehu ja keitä porkkanat kypsiksi
  • siivilöi porkkanat ja ota lientä hieman talteen
  • soseuta ja mausta
  • lisää tarvittaessa lientä ja mausteita
Suppilovahvero- tai kantarellignocchit

300 g jauhoisia perunoita
2-4 tl kuivattuja suppilovahveroita tai kantarelleja
250 g perunajauhoja
1-2 munankeltuaista
50 g mascarponejuustoa
suolaa, valkopippuria
  • kuori perunat ja keitä ne kypsiksi
  • paseeraa  tämän jälkeen perunat siivilän läpi perunalumeksi
  • lisää muut ainekset joukkoon ja sekoita tasaiseksi
  • muista maistaa sosetta
  • rullaa massasta ohut tanko ja leikkaa veitsellä noin sentin mittaisia paloja
  • keitä gnocchit suolalla maustetussa vedessä nelisen minuutin ajan
  • jäähdytä gnocchit ja paista ne juuri ennen tarjoilua voissa rapeiksi
P.S. Linkissä kirjan ovh näyttää olevan päätähuimaava, mutta omaan keittiöön Passione löytyi Anttilasta kesällä aivan pilkkahintaan. Jos törmäät kirjaan, osta ihmeessä itsellesi ja lahjaksikin. Koskisen ohjeilla ei voi epäonnistua. 

L´automne - maalta kotiin

sunnuntai 4. syyskuuta 2011




Ranskalaisen keittiön salaisuudet

Menneen kesän sato, syksyn värit ja tulevat sateet ja tuulet muodostavat lempivuodenaikani. Sateesta ei ole tietoakaan, mutta olen varma, että ehdin vielä monta kertaa makoilemaan viltin alla ja lukemaan kirjoja. Tai lehtiä. Kun kesä on mennyt siirtolapuutarhamökillä kukkien parissa, on ihanaa palata takaisin kaupunkikotiin ja vaihtaa puutarhakirjat sisustuslehtiin. Varsinkin kun nykyisessä kodissa on asuttu jo reilu vuosi ja kodin sisustaminen on edelleen kesken. Leipomisen sijaan voisin pitkästä aikaa keskittyä makuuhuoneen ja eteisen sisustamiseen. Keltainenkin miellyttää silmää edelleen, joten väriä ei ainakaan toistaiseksi tarvitse vaihtaa. Mutta aloitetaan ensin sillä tärkeimmällä - ranskalaisten ruokaohjeiden lukemisella.

Ranskalainen ruokakuukausi

torstai 1. syyskuuta 2011

Haukiterriini à la 4 Vuodenaikaa
Savustettua possunkylkeä

Kuuluisa patonkijono

Toffeeta

Saippuaa

Oliiveja jokaiseen makuun

Makkaraa

Juustoja
Saimme elokuussa nauttia ranskalaisen torin anneista Tampereen Keskustorilla ja koska olen hulluna ranskalaiseen keittiöön, sain idean viettää syyskuun ranskalaisen ruoan parissa. Aitoa ranskalaista ruokaa olen päässyt maistamaan ainoastaan parilla lomareissulla, mutta kokkikoulussakin kyseinen maa on tullut tutuksi perehtymällä klassiseen ranskalaiseen keittiöön.

Tampereella ranskalaisesta ruoasta pääsee nauttimaan Kauppahallin ihanassa 4 Vuodenaikaa-ravintolassa. Pieni ruokapaikka on eittämättä kaupungin parhaita ruokaravintoloita! Toki ranskalaisoppista ruokaa tarjotaan muuallakin, mutta harvassa ravintolassa asiakkaat hurmataan ranskankielellä.

Syyskuun aikana on tarkoitus myös lyödä kaksi kärpästä samalla iskulla, sillä kerään mieheni kanssa syyskuun ruokaostokset ylös. Vietimme toukokuussa kasvispainotteista kuukautta ja mielenkiinnon vuoksi vertaamme nyt, miten sekaravinnon syöminen vaikuttaa ruokalaskuun. Nyt nauttimaan kana-papukeittoa. Bon appétit!

Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.