Siirtolapuutarha kesäkuussa

maanantai 1. kesäkuuta 2015









Näin kuun alussa on aika katsoa puutarhaa taas uusin silmin. Viime kuun kuvia katsellessa huomaa kuinka puutarha on suorastaan räjähtänyt ja kaikkialla vihertää. Tulppaanit hehkuvat penkeissään eri väreissä ja minä niitä ihastelen päivästä toiseen. Toukokuun loppu ja kesäkuun alku on tulppaanien juhlaa!








Ensimmäinen alppiruusukin on avannut upeat kukkansa, mutta ei ole vielä täydessä loistossaan kumppaninsa ollessa vielä nupulla. Valkoinen ja vaaleanpunainen/violetti saavat mukavaa tukea toisistaan.


Kanadanatsalean kukat alkavat kehittyä vasta nyt, mutta pian ne jo loistavat kirkkaana. Kasvi tekee ensin kukat ja kukinnon ollessa ohi kasvattaa lehdet.


Patjarikko näyttää upealta rinnepenkissä kivien välisillä alueilla ja mullasta näyttää nousevat kahta eri väriä. Ja jotain rikkaruohoa. Tätä kaunokaista voisin siirtää muuallekin kasvamaan.


Saksankurjenmiekan siniset kukat näyttävät kauniilta violeteilta, mutta pian sininen kukka hohkaa sammalleimun edessä.



Rentoakankaali on yksi monista saaduista taimistani ja se leviää näemmä kohtuullisen nopeasti. Loistavaa!




Rinteessä olevassa kukkapenkissä on väriä joka lähtöön eikä keltaisen sekoittaminen violetin, sinisen ja punaisen kanssa häiritse minua yhtään. En siis ainakaan tässä vaiheessa ole vielä puutarhuri, joka haluaa muodostaa kukkapenkit värikokonaisuuksittain. Pikemminkin haluan kasvattaa eri muotoisia kukkia keskenään ja muodostaa niistä hyvännäköisiä pareja. Sitä en tosin ole näemmä hirveästi miettinyt, miten nämä väriparit sopivat yhteen. Siinä vaiheessa, kun värit rupeavat sokaisemaan omia silmiä, otan lapion esiin ja kaivan kukat uuteen paikkaan.



Auringon lailla loistavan keltatyräkin sain naapurustossa olevalta naiselta, joka opetti minulle, ettei saaduista kukista ja niiden taimista saa kiittää. En edelleenkään tiedä miksi ja kiitänkin kaikista kukista aina vuolaasti. Keltatyräkistä iloitsen niin etu- kuin takapihallakin.




Tulikellukasta en alkuun niin kovasti pitänyt, mutta nyt sekin on tietysti yksi lemmikeistäni! Kukkii upeasti koko kesän ajan, kun vain muistaa nyppiä kuivat kukat ja kukkavarret pois.



Poimulehti ja kuunlilja ovat kevään ensimmäisiä loistajia vihreydellään.

Kasvimaalla kylvetyt siemenetkin ovat lähteneet hyvin kasvuun, vaikka onkin ollut melko viileää. Koulin laatikoista jo punajuuria, retiisiä ja rukolaa ja söimme ne kuhaburritojen täytteenä. Kun siis koulinta on ajankohtaista, ota ylimääräiset talteen ja syö salaatin joukossa tai koristele ruoka-annokset näillä kaunottarilla. Nyt on myös hyvä hetki tehdä uusintakylvöjä, jos aiemmin itämään laitetut siemenet eivät näytä elonmerkkejä. 

Lämpimät kesäpäivät ovat vielä edessäpäin, mutta jo nyt näyttää lupaavalle. Kukkien kesä, minä odotan!




Seuraa puutarhan muuttumista:
Siirtolapuutarha maaliskuussa
Siirtolapuutarha huhtkikuussa
Siirtolapuutarha toukokuussa

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.