Kerroin edellisessä bloggauksessa jatkavani seuraavaksi Salernoon, mutta enpäs sentään. Teen vielä pysähdyksen Pompeijiin, jossa halusin ehdottomasti käydä. Vuonna 79 Vesuviuksen purkauksen alle hautautunut kaupunki houkutteli enkä halunnut jättää sitä väliin. Paikan päälle pääseminen vain sanalla sanoen korvensi, sillä Circumvesuviana oli tietysti myöhässä ja aivan helvetin täynnä. Lämpötilakin oli jo noussut 34 asteeseen, joten lähtöasetelma oli tukala. Onneksi niin mieltä kuin vatsaa lämmitti da Michelen pizza. Eikä väen paljousta enää Pompeijille huomannut, sillä lääniä riittää niin, että raunioilla saa kävellä enimmäkseen ihan rauhassa.
En raapustele tähän mitään historian havinaa, mutta jos olet lähettyvillä, käy ihmeessä Pompeijilla. Syö ennen sinne menemistä, varaa toiset kengät ja reilusti vettä mukaan ja varaudu siihen, että olet aivan poikki ja pölyinen samoiltuasi katuja ristiin rastiin. Se mitä näet Pompeijilla ei ole koko totuus. Kaupungissa on ollut paljon väriä ja taidetta ja arvokkaimmat löydöt (patsaat, freskot, mosaiikit, kirjoitukset, astiat) on talletettu Napolin arkeologiseen museoon kaikkien nähtäväksi. Sinne kannattaa kipittää sitten seuraavana päivänä. Tsekkaa täältä muutamat kuvat museosta.
Katso Italian reissun aiempia tunnelmia täältä:
Napolin herkkuja
Napoli I
Napoli II
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.