Suurlähettilään polku Tallinnaan alkoi kukkien laskulla Metsakalmistulla, joka on Viron tunnetuin hautausmaa. Siellä on myös Suomenpoikien eli Suomen jatkosodassa taistelleiden virolaisten vapaaehtoisen muistomerkki, jossa lukee Ikuisuuteen poistuneille Suomen-pojille. Suurlähettilään mukaan Suomea oli auttamassa 3400 virolaista, joista vielä 34 elää. Varsin kunnioitusta herättävä aloitus kierrokselle.
Metsäkalmisto
Kloostrimetsa tee 36, 11913 Tallinn
Suurlähettiläs Kirsti Narinen |
Seuraavaksi suuntasimme melkein vieressä sijaitsevalle Teletornille, jonka 314 metrin korkeus oli minulle hieman liikaa. Maisemat olivat toki upeat, mutta alas katsominen "kurkistusluukuista" otti ihan oikeasti vatsan pohjasta. Tyhjyys alla oli kammottavaa. Astuin toki avoimelle näköalatasanteelle ihastelemaan näkymää, mutta se ei tehnyt niin pahaa vain eteenpäin katsoessa. Panoraamanäköalat Tallinnaan ovat erinomaiset. Teletornilla vierailulle kannattaa varata aikaa, sillä ympäröivän luonnon lisäksi siellä voi nauttia niin vaihtuvista näyttelyistä kuin ruoastakin. Tornin ravintola on juuri uudistunut ja sieltä voi kuulemma nähdä selkeällä säällä Helsinkiin saakka. Huhtikuun lopussa aukeaa uudestaan suosittu "Banaaneja ei ole. Aikamatka neuvostoajan arkipäivään" -näyttely. Tieto näyttelystä jäi kaivelemaan ja toivon matkaavani Tallinnaan syksyyn mennessä, jotta pääsen katsomaan kehutun näytteillepanon.
Teletorn
Kloostrimetsa tee 58a, 19913 Tallinn
Matka jatkui Rannarahvamuuseumiin tutustumaan yhteiseen menneisyyteemme Viron kanssa sekä Kirovin kalakombinaatin tarinaan. Täällä kuulimme mielenkiintoista historiaa suomalaisten ja virolaisten välisestä luottamuksesta ja kauppasuhteista. Pikavisiitti Rantakansan museossa oli harmittavan lyhyt, mutta toivon pääseväni myös tänne uudestaan. Kesäaikana olisi kiinnostavaa tutustua myös ulkoilmamuseoon. Tallinnasta on Viimsiin vain puolen tunnin matka ja siihen olisi näppärää yhdistää myös visiitti Teletornissa ja ravintola Noassa uudemman kerran.
Rannarahva muuseum
Nurme tee 3, Pringi küla, 74011 Harjumaa
Museossa nautittujen paikallisherkkujen eli kilohailieipien ja snapsien jälkeen käännyimme reitiltä takaisin päin ja kohti Tallinnaa. Kylläkin vain muutaman minuutin verran, sillä pääsimme lounastamaan upealla rantatontilla sijaitsevaan Noaan. Maineikas ravintola ei todellakaan jättänyt kylmäksi ja mikäli ruoan perässä matkustaminen kiinnostaa, kehotan varaamaan Noasta pöydän. Nautimme lounaan perusravintolan puolella, mutta fiinimmän ruoan perään haikailijan on suositeltavaa napata pöytä Chef's Hallista eli Keittiömestarin salista. Valitsin alkuruoaksi kampasimpukkaa "TOM-KHA", joka piti sisällään kataifia, tom-kha -kastiketta, putkivinokasta ja tilliä. Lukemani raaka-aineet saivat ihmetyksen valtaan, mutten jaksanut googletella mitä lautaselleni mahtaisi päätyä. Pääruoaksi haarukoin suuhuni portobello "schnitzelin" tryffelijuustolla, herneillä ja hollandaisekastikkeella. Kuten arvannet, molemmat annokset olivat taivaallisen hyviä. Extraplussaa vielä siitä, että söin täysin uusia makukokonaisuuksia. Noaa luotsaava Orm Oja jätti melkoisen muistijäljen ja tietysti nyt haluan päästä syömään myös keittiömestarin menun viineineen päivineen!
Noa Restoran
Ranna tee 3, 12111 Tallinn
Lounastauko tuli tarpeeseen, sillä olimme saaneet melkoisen annoksen tietoa jo puolikkaan päivän aikana. Pysähdyimme pikaisesti vielä Piritan Velodromella ennen kuin jatkoimme Meremuuseumiin. Paikka on tullut tutuksi suomalais-virolaiselle jääkiekkoilijalle Siim "Märkä-Simo" Liivikille, sillä hän sai urheilukipinän juuri täällä seuratessaan enojensa pyöräkilpailuja.
Meremuuseum on ollut mielessä jo aiemmilla Tallinnan matkoilla, mutta emme olleet sinne suunnitelmista huolimatta vielä ennättäneet. Näin ollen olikin huikeaa päästä tutustumaan museoon sekä museonjohtajan että erinomaisen oppaan johdattamana. Meremuuseumiin oli juuri avautumassa juhlanäyttely 100 vuotta merillä. Virolaisia laivoja 1918-2018, joka paneutuu Viron syntymiseen ja itsenäistymiseen merenkulun kautta. Laivojen tarina on koko Viron tarina.
Meremuuseum
Vesilennuki tee 6, 10415 Tallinn
Museonjohtaja Urmas Dresen |
Hyvin organisoidun päivän jälkeen ajoimme hotelli Viruun, jossa en myöskään aiemmin ole yöpynyt. (Viimeksi nukuin itse asiassa kyljessä sijaitsevassa hotelli Estoriassa.) Ylimmän kerroksen huoneet oli uudistettu Suomi 100 -teemalla ja minulle oli valittu Costo-huone. Tämä oli lottovoitto, sillä huoneessa oli kylpyamme, jonne suuntasin välittömästi pitkän päivän jälkeen. Sitä ennen toki nautin Virun juhlaoluen ikkunalaudalla istuen ja harmaata Tallinnaa ihaillen. Mies oli alunperin sijoitettu omaan Fingerpori-huoneeseen, mutta omalle rauhalle ei nyt ollut tarvetta.
Sitten pitikin jo heittää pikkumustat niskaan ja suunnata alempiin kerroksiin. Luvassa oli Forever Young -kabaree ja illallinen ravintola Merineitsissä. Kabareessa Viro on nuori nainen, jonka taivalta kuvataan vuosikymmenestä toiseen. Olin etukäteen aika epäileväinen esityksen suhteen, mutta kabaree-esitys eteni illallisen kanssa hyvinkin sujuvasti. Vuoron perään ruokaa ja energisen säihkyvää showta. Jälleen ensimmäiseksi kokemukseksi varsin hyvä. Merineitsin keittiömestari Margus Tammpere puolestaan oli luonut menun rakkaudesta keittotaiteeseen yhdistellen virolaisia raaka-aineita ja maailman makuja. Perinteiset rahvaan ruoat oli muunnettu arvostetuiksi herkuiksi.
Original Sokos Hotel Viru
Viru väljak 4, 10111 Tallinn
Show & Dinner restaurant Merineitsi
Kabaree Forever Young - Viro 100 vuotta!
Keittiön tervehdys |
Bouillabaisse: simppua, meribassia, katkarapua, venussimpukoita, perunaa, tomaatti-confit'ta, vaaleaa parsaa ja sahramispaghettia. |
Hopealohta: perunankuoria, lohen mätiä, samppanja-sabayonia, tilliöljyä ja hiilihapotettua tomaattia. |
Suklaata, kahvijäätelöä, vadelmaa, karamellisoitua popcornia ja kultapölyä. |
Viron itsenäisyyspäivän lipunnosto Toompean mäellä jäi väliin, mutta koska olin kuitenkin hereillä, seurasin lipun noston ikkunalaudalla istuen hotellin edestä. Viron lippujen noustessa salkoihin nousi myös juhlamieli. Oli aika herättää mieskin naapurimme itsenäisyyspäivään. Nautimme aamiaisen hotelli Estorian puolella ja iloitsimme rauhallisesta tunnelmasta maistuvien ruokien parissa. Sitten nopeat pakkaamiset ja siirtyminen Vapaudenaukion viereen kattoterassille seuraamaan paikallisten kanssa itsenäisyyspäivän sotilasparaatia. Kylmä ja tuulinen sää ei pidätellyt paikallisia vaan kadut ja torit täyttyivät virolaisista juhlijoista. Kuohuviinipullot poksahtelivat ja tunnelma oli juhlavan sydämellinen.
Tämä pressimatka meni tunteisiin. Kaikkien upeiden nähtävyyksien ja tarinoiden jälkeen mieleen jäi virolaisten yhteisöllisyys, veljeys ja auttamisen halu.
* * *
Matka alkoi aikaisin perjantaiaamuna ja hyvin nukutusta yöstä saamme kiittää jo tutuksi käynyttä Radisson Blue Seaside -hotellia. Olisi ollut turhan rankkaa herätä ja lähteä reissuun jo aamuyöllä. Matkustimme Tallinnaan kahdessa tunnissa Tallink Starin business loungessa ja yövyimme hotelli Virussa. Takaisin tullessa hyppäsimme lauantaina uutuutta hohtavaan Tallink Megastariin ja nautimme myös nyt business loungen rauhallisuudesta sekä maistuvista ruoista. Megastarilla näytti olevan myös sitting ja comfort lounge, joten leppoisampaa tunnelmaa on tarjolla enemmänkin.
* * *
Lue lisää aiemmilta Tallinnan reissuiltani:
Kaksi päivää talvisessa Tallinnassa
Kaksi päivää ja kaksi yötä Tallinnassa
Tallinna I - Manna La Roosa ja Taidemuseo KUMU
Tallinna III - ravintolat, hotelli ja laivabuffa
Makujen matkassa - Tallinna
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.