En muista pääsiäistä, jonka olisin viettänyt omassa kodissani. Niin ei ole käynyt ainakaan 2000-luvulla. Vuodesta toiseen olen viettänyt pääsiäisen joko vanhempieni luona tai reissun päällä. Useimmiten pääsiäinen on kulunut Lapissa hiihtohetkistä nauttien ja kotiin palatessa on saanut nauttia putsatuista kaduista ja aurinkoisista terasseista.
Vaikka pääsiäistä en kotona viettänyt tänäkään vuonna, pääsiäisruohoa ja narsisseja en voinut ohittaa. Hyvissä ajoin ennen pääsiäistä ostin kotiin perunanarsisseja sekä perinteisiä keltaisia versioita. Mies puolestaan vei talvitakit ullakolle odottamaan ensi talvea ja toi kevättakit ja -kengät tullessaan. Samaan aikaan minä laitoin yrttien siemeniä itämään ja jo ennen pääsiäistä ihastelin taimenten alkuja (kirveli, kirsikkatomaatti ja basilika).
Tänä vuonna vietin pääsiäisloman mieheni kanssa Pariisissa. Kuvittelin jo etukäteen miten kaupunki kylpee kukkaloistossaan, mutta toisin kävi. Puut ja kukat olivat nupussaan, mutta ikävä kyllä eivät olleet ehtineet vielä aueta. Minulle kevät oli sanalla sanoen myöhässä enkä päässyt ihastelemaan puistojen kukkia niin suuressa määrin kuin odotin. Puistojen upeutta ei silti käynyt kieltäminen.
Paluu pääsiäisen vietosta ja keväisestä Pariisista ei ollut lähellekään niin aurinkoinen kuin olin toivonut. Heräsin kaatosateeseen ja flunssaan. Onneksi yrtit sentään olivat selvinneet hengissä poissaolomme ajan.
Odotan kevättä siis edelleen. Kaivan kellarista esille lisää mustaherukkamehua ja siellä talvehtineet pelargoniat.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.