Osa 9: Hyötypuutarha ruukuissa ja parvekkeella

perjantai 15. toukokuuta 2015






Olen kuullut monen huokailevan ja valitelleen oman puutarhan perään. Harvalla sen sijaan on omaa pihaa, jossa voisi kasvattaa ruokaa. Mutta jos sinulla on pienikin pläntti maata tai parveke, voit perustaa hyötypuutarhan sinne saman tien! Mielestäni nyt olisi suomalaistenkin aika herätä ja ruveta kaunistamaan sekä hyötykäyttämään parvekettaan. Jos yrttien, salaattien ja juurekkaiden kasvatus ei kiinnosta, heittäkää nyt edes kukkia kehiin.

Puutarha parvekkeella voi joskus jopa olla parempi vaihtoehto kuin perinteinen kasvimaa, jos paikka on kovin tuulinen. Lasitetulla parvekkeella kasvit saavat sekä tuulensuojaa että lämpimämmät kasvuolosuhteet. Lisäksi kasvukausi on hieman pidempi  kuin maan pinnassa juuri lämpötilan vuoksi. Tilasta voi toki tulla puutetta siinä missä valostakin, mutta vain mielikuvitus on rajana, jos todella haluat kasvattaa itse salaattisi. Aurinkoisella parvekeseinämällä esimerkiksi tomaatti viihtyy erinomaisesti. Omalla parvekkeella haluaisin kokeilla rungollisen herukan kasvattamista, sillä siitä saisi kivasti näkösuojaakin naapureihin nähden. Periaatteessa melkein minkä tahansa lajikkeen kasvattaminen parvekkeella onnistuu, mutta ongelmia koituu lajien talvehtimisen suhteen. Yksivuotisista ei tarvitse välittää, mutta pienten hedelmäpuiden tai marjapensaiden tulisi päästä talveksi kellaritiloihin ja suoraan maahan kestääksen suomalaiset talviolot. Lisäksi lasitetulla parvekkeella kasvien pölytys ei välttämättä onnistu, jos hyönteisiä ei ole lähettyvillä lainkaan. Tuolloin kannattaa pumpulipuikoilla vaikka itse käydä sutimassa chilin ja tomaatin kukintoja.

Oman siirtolapuutarhan pihalle mahtuu jos jonkinlaista syötävää kasvilaatikoissa kasvatettavaksi, mutta laitan satoa tulemaan myös ruukkuihin. Esimerkiksi yrtit ja syötävät kukat viihtyvät niissä erittäin hyvin. Osan mintusta olen myös kahlinnut ruukkuun, jottei se leviäisi yltympäriinsä. Lisäksi olen ostanut ruukuissa kasvatettavaksi tarkoitettujen porkkanoiden, punajuurien ja nauriiden siemeniä. Tomaatit olen kasvattanut myös erillisissä altakasteltavissa ruukuissa, jolloin niitä voi tarvittaessa siirtää suopeammille kasvupaikoille tai sisätiloihin raekuuron alta. Kasvihuone olisi tietysti parempi vaihtoehto, mutta sellaista minulla ei valitettavasti ole.

Taimien kasvattaminen on jännittävää puuhaa ja siinä vaiheessa, kun keväisin kaikki laskutasot ovat kotona taimia täynnä, sitä toivoo, että tilaa olisi enemmän ja että olisi nimennyt kaikki kasvatit. Siirtolapuutarhan pihalla patsastellessa toivon aika usein myös lisää tilaa mihin kaivaa kaikki kasvatetut taimet kasvamaan. Onneksi olen säästänyt kaikki ruukut, joita olen kotiini roudannut tai saanut. Olen myös ottanut vastaan rumemmatkin yksilöt ja tuunannut niitä omaan makuun mieluisiksi. Taimiruukutkin otan joka vuosi käyttöön, jotta satoa riittää.


Chili saa lyhdyn sisällä lämpimämmän kasvupaikan. Vastaavasti basilika välttyy samassa paikassa tuholaisilta. 

En ole raaskinut sanoa ei rumille muoviruukuillekaan, joita tuttavat tarjosivat aikoinaan mökillemme. Altakasteltavat ruukut ovat palvelleet hienosti tomaattien kasva-alustoina ja niihin saa helposti kiinnitettyä dymolla tehtyä tarranauhaa erottamaan eri lajikkeet toisistaan. Muutamia muovisia ruukkuja olen uudistanut sementtiä jäljittelevällä spraymaalilla, koska ruukut olivat kellastuneet ikävästi. Vaikka tavalliset saviruukut haihduttavat paljon kosteutta puolin ja toisin, pidän niistä kaikista eniten. Ajan mittaan ne ulkona ollessaan tummuvat ja melkeinpä sammaloituvat ihan vihertäviksi. Saven värivaihtelut jäävät ruukkuun huolellisesti pesemisestä huolimatta. Osan ruukkujen pinnoista olen maalannut valkealla ja kultaisella maalilla.

Olipa ruukun materiaali mitä tahansa, tärkeintä mielestäni on se, että ruukun pohjassa on reikä. Kasvit kärsivät kuivuudesta herkemmin, jos ruukku on pieni. Suomalaisten perisynti kuitenkin on kastella kukkia liikaa, joten se varmasti pätee hyötypuutarhan lajikkeisiinkin. Puutarhurit suosittelevat laittamaan ruukun pohjalle aina soraa, mutta sekään ei mielestäni estä tarpeeksi liikamärkyyttä. Valitse siis tarpeeksi iso reiällinen ruukku. Ruukuissa kasvattaminen ei sen suuremmin eroa normaalista kasvimaalla kasvattamisestakaan, mutta lannoittamisen kanssa kannattaa olla varovainen, sillä ruukuistahan mullan ravinteet eivät katoa samalla tavoin kuin avomaalla ja kasvilaatikoissa. Yrttejä on helppo kasvattaa perinteisessä parvekelaatikoissa ja enemmän multaa vaativat perunat, porkkanat jne. tulee kylvää suuriin kukkaruukkuihin, ämpäreihin tai saaveihin. Kaupat myyvät toinen toistaan kauniimpia astioita ja koreja kukkien kasvatukseen, joten parvekkeesta saa helposti rakennettua itselleen mieluisan kombinaation syötävistä lajikkeista ja kukista.

Tänä vuonna en ole vielä ehtinyt paneutumaan ruukkukasvatukseen entisessä määrin, mutta toki siemeniä on kasvamassa useammassa törpössä. Ajattelin myös siivota eurolavoista tehdyn istutuspisteeni, jotta saan osan ruukkukasveista sinne kasvamaan. Tällä hetkellä työpiste on niin täynnä roinaa, ettei siinä mahdu edes tekemään mitään. Vanhat kattilat täytyy myös kaivaa esiin ja istuttaa niihin värikkäitä kukkia houkuttelemaan mehiläisiä ja perhosia.

Jos sinulla on ideoita ruukkuistutuksiin tai kauniita kuvia omasta ruukkupuutarhastasi, linkkaa ihmeessä se näytille kommenteissa. Nyt vain rohkeasti istuttamaan keittiöpuutarhaa ruukkuihin ja parvekkeelle!




Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.