Minttupesto

maanantai 30. heinäkuuta 2012




Pesto sopii erinomaisen hyvin leivän päälle, pastaan, grillattujen kasvisten ja paistetun kalan kylkeen. Tällä kertaa. tein peston mintusta, joka kasvaa aivan villlisti sateisesta kesästä huolimatta. 

Minttupesto

2-4 dl tuoretta minttua
2-4 valkosipulinkynttä
2 rkl pinjansiemeniä / manteleita / cashewpähkinöitä
1 dl oliiviöljyä
2 rkl parmesania / pecorinoa
suolaa, pippuria
(sitruunamehua)

  • hienonna yrtit, valkosipuli ja pinjansiemenet sauvasekoittimella
  • lisää juusto ja öljy
  • mausta tarvittaessa suolalla ja mustapippurilla 
Vinkki! Voit tehdä peston mistä haluamastasi yrtistä tahansa. Samalla periaatteella saa tehtyä myös loistavaa porkkana- ja punajuuripesto. Juurekset täytyy vain ensin kypsentää keittämällä. 




Minttupestoa, tomaattia ja kylmäsavulohta. 

Sikuria kahdella tapaa: munakoisotahnalla ja homejuustolla

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Sikurisalaattia, munakoisotahnaa ja oliiveja. 
Sikurisalaatti on tullut jäädäkseen ja säännöllisen epäsäännöllisesti on sitä saatava! Maku on hieman karvas ja pistävä eli täydellinen. Sikurista tulee lisäksi aina mieleen Ranska ja ranskalaisten kirpeät salaatinkastikkeet. Söin juuri äsken sikuria pähkinöiden ja homejuuston kera eikä siihen tarvita erillistä ohjetta, mutta sikuria kannattaa maistaa myös tämän munakoisotahnan kera.

Munakoisotahna sikurin ja oliivien kera

2 munakoisoa
2-4 valkosipulinkynttä
½-1 tl suolaa
4 rkl oliiviöljyä
koristeluun lehtipersiljaa hienonnettuna/tomaattia pieneksi lohkottuna/oliiveja

  • pistele munakoisoja haarukalla ja grillaa, kunnes ne ovat pehmeitä. Voit valmistaa munakoisot myös uunissa 200 asteessa paistamalla niitä noin tunnin ajan. Jos haluat lyhentää munakoisojen kypsennysaikaa, halkaise munakoisot kahtia pituussuunnassa ennen grillaamista. 
  • kun munakoisot ovat kypsiä, anna niiden jäähtyä
  • kaavi munakoisojen sisus haarukalla irti ja siirrä ne tehosekoittimen kulhoon
  • lisää joukkoon valkosipulit, suola ja oliiviöljy ja sekoita hienoksi tahnaksi
  • halutessasi voit lisätä joukkoon vielä sitruunamehua 
  • tarjoile munakoisotahna sikurisalaatin lehtien ja oliivien kanssa tai sellaisenaan leivän päällä

Vinkki! Lisäämällä tahnaan tahinia, saat mausta astetta verran itämaisemman.
Sikurisalaattia, sinihomejuustoa, pekaanipähkinöitä ja balsamicoa. 



Haukipullat

torstai 26. heinäkuuta 2012


Rakastan kalaa ja jostain kumman syystä haukipullia! Pitkästä aikaa tein niitä itse ja tarkoituksenani oli blogata teille niiden resepti. Mutta kuinka ollakaan, ohjeesta ei ole enää jälkeäkään. Tein talvella haukipullia, mutta kypsensin ne kalaliemessä. Noiden haukipullien ohje löytyy täältä. Yhtä lailla voit valmistaa haukipullat kuten lihapyörykät eli ei muuta kuin korppujauhoja, mausteita ja munia hienoksi jauhetun hauen joukkoon. Yksi reseptivaihtoehto löytyy tämän linkin takaa.

Haukipullia, nokkoslettuja ja uusia perunoita. 
Syömällä kotimaista kalaa suosit kestävää kalastusta. Älä siis pidä lomasaaliitasi roskakaloina, jos satut saamaan esim. haukia ja särkiä. Molemmistä kaloista saa jos jonkinlaista herkkua. WWF:n sivuilta löydät suositukset kaloihin, joita kaupan tai kauppahallin tiskeiltä kannattaa ostaa sekä vinkkejä kalojen käsittelyyn. Samaisilta sivuilta löytyy myös Markus Maulavirran lyhyt video siitä, kuinka saat poistettua hauen y-muotoisen ruodon. Haukipullissa ruodoista ei tarvitse kärsiä, sillä suurimmat ruodot poistettuasi, lihamylly hoitaa loput tarpeeksi hienoksi.

Käy tutustumassa kalaoppaaseen ja vinkkaa toki, jos sinulta löytyy loistava haukiresepti, jota haluaisit minun testaavan ensi kerralla. Lisäksi voit ilmoittaa WWF:lle, jos lähikauppiaasi myy uhanalaista kalaa. Tsekkaa, onko kalakauppiaasi listalla tai onko häntä ylipäänsä haastettu ottamaan ottamaan osaa kampanjaan. Ja ainahan voit itse olla ostamatta kasvatettua tai ulkomailta tuotua kalaa.

Tour de Finlande 2012 jatkuu: Joensuu - Imatra - Savonlinna

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012





Joensuun visiitti aloitettiin heittämällä laukut hotellihuoneeseen, vaihtamalla vaatteet ja suuntaamalla taidemuseoon. Olipa sitten Suomessa tai ulkomailla, kannattaa museot sisällyttää ohjelmaan. Rakennukset ovat toinen toistaan upeampia ja aina oppii jotain uutta. Olen yrittänyt usuttaa tuttuja ulkomailla museoihin pelkästään ilmastoinnin ja wc:n takia! Jos muualla wc:t ovat likaisia ja luokattomia, museoissa asian laita on päinvastoin ja moneen museoon pääsee ilmaiseksi. Toisin kuin Suomessa. 

Joensuun taidemuseossa oli juuri auennut 50-vuotisnäyttely, jossa oli esillä kiinalaista taidetta. Veistoksia, rullamaalauksia, keramiikkaa ja posliinia eri dynastioiden ajoilta. Kiinalaisen mytologian tärkeimpiä eläimet ovat lohikäärme ja hevonen, ja ne ovatkin esillä monin tavoin. 

Missä tahansa menemmekin, ruoka on aina tärkeässä roolissa. Itäsuomalaista osaamista nautimme ravintola Kielossa, jonka annista voitte lukea tarkemmin täältä. Rehtiä, suomalaista, paikallista. Osataan sitä Joensuussakin!











Joensuusta ajelimme mutkitellen kohti Imatraa. Maistoimme Cafe, bar & nightbar Murussa paikallista siideriä ja sitähän oli saatava mukaan. Näin matka suuntatui Niemishoviin siiderinhakuun. Niemisbygård on erikoistunut englantilaistyyppiseen siideriin, jota he valmistavat oman omenatarhan sadosta. Paikalle ei kuitenkaan voi noin vain pölähtää vaan soitimme tilalle etukäteen. Ajelu oli mutkan arvoinen, sillä ostimme myös viher- ja valkoherukoista tehtyä kuohuvaa.

Imatralle ajoimme puhtaasti hotellin takia. Kumpikaan meistä ei ollut koskaan aiemmin yöpynyt Imatran Valtionhotellissa, joten siksi sinne. Itse hotelli on upea näky, mutta kaipaisi hiukan kunnostusta. Palvelu oli hyvää, mutta ravintolan ruoka sortui ketjumaisen pliisuksi. Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että olisi kannattanut käydä myös kylpylässä ja hoidoissa. Ja ajoittaa reissu Imatra Big Band -festivaalien parhaimpien keikkojen aikaan. Ja muista, että olet kosken partaalla klo 18 aikaan! Me emme olleet. Imatra itsessään ei kovin ihmeitä antanut ja lähdimme heti hotelliaamiaisen jälkeen kohti Punkaharjua ja Savonlinnaa. 






Katja Tukiaisen teos Punkaharjun Retretissä
Ensimmäinen stoppi Imatran jälkeen otettiin Punkaharjulla Jytkyjen näyttelyssä. Ehdoton kesäkohde, vaikkei joka vuosi käydäkään paikan päällä. 

Savonlinna kylpi auringossa ja antoi parastaan. Tori kuhisi elämää, satama oli täynnä veneitä, Olavinlinna seisoi jylhänä, upeana veden ääressä ja ruoka oli taivaallista! Mikä jottei. Olisi voinut olla pidempäänkin, jos mökkipuutarhan olisi uskaltanut jättää pidemmäksi aikaa omille tolille. 

Lörtsyjen lisäksi söimme ihan kunnon ruokaakin Panimoravintola Huvilassa, joka on ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka! Tästäkin ravintolasta löytyy tarkempi analyysi täältä. Kaupan päälle saimme Haloo Helsinki! -spektaakkelin, sillä keikka osui samalla illalle. Bändi ei omiin suosikkeihini kuulu, mutta ilta jää varmasti mieleen pitkäksi aikaa upean järvimaiseman ja kesäillan ansiosta.  












Lomat on lusittu ja tästäkin tourneesta on jo aikaa. Nyt on mielessä jo syksyn viikonloppureissut, ehkä pääsen viimein Ouluunkin. Sanalla sanoen - suosittelen kaikille kotimaan matkailua! Avartuu pää sekä mieli  ja kotikin tuntuu taas kodilta. Lapsuuden parhaimmat muistot ovat reissun päältä, siksi reissaan miehen kanssa näin aikuisenakin. 

Nokkoskeitto ja -letut

maanantai 16. heinäkuuta 2012


Kun ulkona tuulee ja sataa, juolahti mieleeni juhannuksen aikoihin tehty nokkoskeitto. Pieni kulhollinen tätä vitamiinipommia piristää ja lämmittää kummasti! Kuten moni varmasti tietää, nokkonen on ravintoarvoiltaan erittäin loistava ja päihittää monen kasvin mennen tullen. Itselleni mieleeni on syöpynyt se, että nokkosessa on paljon rautaa ja se on näin ollen pinaattia terveellisempi. Lisää nokkosen loistavista ominaisuuksista voit lukea täältä ja täältä. Nokkosen lehdet ovat parhaimmillaan alkukesästä, mutta jos leikkaat nokkoset, latvat tuottavat jälleen pieniä, uusia lehtiä ja sato on taattua koko ajan. Nokkosta ei myöskään sovi unohtaa puutarhassa, sillä siitä saa haudutettua loistavaa lannoitetta ja tuholaisten torjujaa. 

Keitot ja letut itse kukin osannee tehdä ilman reseptiäkin, mutta nämä letut tein Helsingin Sanomien ohjetta mukaillen ja keiton Maku-lehden inspiroimana. Eli erittäin suorasukaisesti ja yksinkertaisesti. Pinaattikeiton inhoaja ei nokkoskeitosta kovin innostunut, mutta letut sen sijaan maistuivat erittäin hyvin! Olen tehnyt aiemmin pinaattilettuja fetalla ja samainen juusto sopisi näihin nokkoslettuihinkin. 

Nokkoskeitto

15 dl nokkosta
2 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
8 dl kasvislientä
suolaa, mustapippuria
  • huuhdo nokkosen lehdet huolellisesti ja keitä niitä kiehuvassa vedessä muutama minuutti. Valuta ja hienonna lehdet karkeasti. 
  • sulata rasva pinnoitetussa kattilassa ja lisää jauhot hyvin sekoittaen. Kypsennä voi-jauhoseosta hetken aikaa,  mutta älä anna sen ruskistua
  • kaada kuuma kasvisliemi joukkoon muutamassa erässä hyvin sekoittaen
  • lisää nokkoset, suola ja pippuri. Halutessasi voit lisätä myös kermaa, mutta itse en siitä innostunut ja jätin sen kokonaan pois. Anna nokkoskeiton hautua vielä 5–10 minuuttia ja aja keitto sileäksi tehosekoittimella. Tarkista maku.
















Nokkosletut
5 dl maitoa
2–4 munaa
2½ dl vehnäjauhoja TAI 2 dl vehnäjauhoja + ½ dl grahamjauhoja
1 tl suolaa
1 tl sokeria
2 rkl voisulaa
1 l tuoreita nokkosia, nuoria versoja (noin 1 dl ryöpättynä TAI noin 2 dl kuivattua nokkosrouhetta)

  • ryöppää nokkoset runsaassa kiehuvassa vedessä, kaada siivilän läpi ja jäähdytä jäävedessä. Purista kuivaksi ja hienonna. Itse en jaksanut hienontaa nokkosia kovin hyvin vaan surautin lettutaikinankin sileäksi sauvasekoittimella. Jos sinulla on aikaa pieneen taiteiluun, ota pieniä nokkosen lehtiä talteen ja laita ne ennen taikinaa pannulle ja saat kauniita koristeltuja nokkoslettuja.
  • sekoita kaikki ainekset nokkosia lukuun ottamatta ja anna taikinan turvota puolisen tuntia
  • lisää nokkoset ja sekoita
  • paista pannulla keskisuurella lämmöllä joko pieniä tai isoja lettuja. Tarjoa lettujen kanssa puolukkahilloa. Jos haluat ruokaisampia lettuja, voit täyttää letut esimerkiksi savukala-smetana-ruohosipuliseoksella



Tour de Finland 2012 alkaa

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Kesäloman ensimmäiset kolme viikkoa ovat takana ja aika lailla totuttuun tyyliin loma kului. Ensimmäinen viikko laiskottelua ja Suomi-kohteita, toinen viikko puutarhassa ahertamista ja kolmas viikko silkkaa laiskottelemista. No, pari kukkapenkkiä tuli perustettua, mutta niitä ei lasketa. Nyt harmittaa, etten pitänyt kaikkia lomapäiviä yhteen putkeen, mutta syksymmällä olen varmasti onnellinen siitä, että lomapäiviä jäi sinnekin. Ja olihan keväänkin Rooman reissu vertaansa vaille! Eli jos vain on mahdollista, rytmitän lomani jatkossakin pitkin vuotta. 

Aloitimme lomareissun tällä kertaa vanhempien mökiltä Sukevalta ja vietimme siellä pitkän juhannuksen. Juuri mitään emme tehneet ja isäni ihmettelikin, miksi me nuoret emme viettäneet juhannusta railakkaasti jossain muualla. No, ikää on sen verran, ettei festarit innosta yhtään, joten meno ei poikennut juuri mitenkään omalla mökillä hengaamisesta. Töistä ei ihan noin vain vaihdeta lomavaihteelle. Eikä sillä, enempää en olisi kyllä jaksanutkaan ja näin ollen emme autoilleet kenenkään kaverin tai sukulaisenkaan luokse. 

Kainuun biisoni
Mökiltä ajelimme ihastelemaan biisoneita, mutta ostokset jäivät ostamatta, sillä tilan isännän varasto oli aivan tyhjänä. Mutta äärimmäisen suloisia eläimet olivat jylhästä koostaan huolimatta. Jos ajelet Kainuun suuntaan, soita tänne (Kainuun biisoni) ja mene ihailemaan komeita otuksia. 

Talvivaaran kaivos
Samalla reissulla pyörähdimme myös Talvivaaran kaivoksella, mutta siellä mitään ihailtavaa ei todellakaan ollut. Miten voikin kauniit maisemat ja Suomi-fiilis muuttua näin hirveiksi? Ymmärrän, että yritys työllistää paikallisia runsain määrin, mutta luonto saastuu toiminnassa väistämättä eikä sitä pysty pelastamaan enää kukaan. En jatka itkuvirttä tämän enempää, loppua ei tulisi...


Olinpa sitten ulkomailla tai kotimaassa, käyn aina tsekkaamassa paikalliset kauppahallit. Iisalmen kauppahalli on pieni, mutta fiilistä on sitäkin enemmän. Rakennuksessa sijaitsee mm. kaupungin matkailuneuvonta, Väisäsen kotiliha ja Kiiskisen vaatekauppa. Olen asunut Iisalmessa 11 vuotta, mutta sieltä pois muuttamisen jälkeen kaupunki on muuttunut kovasti. Moni paikallinen ei välttämättä ole samaa mieltä, mutta muutaman kerran kerran vuodessa siellä käyvänä, muutokset näkyvät oitis. Jos eksyt tähän savolaiseen kaupunkiin, vieraile toki muuallakin kuin torilla

Iisalmen kauppahalli

Mökillä ollessamme pääsimme myös kokemaan katiskat. Maalla asuvat voivat taas nauraa partaansa, mutta kaupungissa kalaan harvemmin pääsee, koska en itse kalasta. Haukia sieltä kovasti odottelin tulevaksi ja niitä tuli juuri sopivasti haukipulliin. Mitään en itse saaliin eteen tehnyt, mutta hyvät pyörykät sain paistettua. Ohje luvassa hieman myöhemmin. 








Savo-Kainuusta matka jatkui Kolille, jossa vain pysähdyimme maisemahissin verran. Kauniit maisemat ja rauhallinen fiilis. Mikäs olisi ollessa, jos koko kesä olisi aikaa lomailla? Suomea on tullut reissattua ristiin rastiin koko elämän ajan ja edelleen jaksan ihmetellä, miksi niin moni meistä suomalaisista viettää kaikki päivät omalla asuinpaikkakunnallaan. Tylsäksi käy ennen kuin loppuu kokonaan.









Alaspäin jatkettiin, kohti Joensuuta.
Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.