Italian reissulta - Positano

Mereltä mantereelle päin näyttää aina niin kauniille ja mantereelta merelle päin ehkä jopa enemmänkin. Hypätessä laivalta satamalaiturille fiilikset saattavat vaihtua äkkiä aivan toisenlaisiksi. Näin minulle kävi Positanossa. Maisemat olivat toki postikorttikuvamaisen kauniit, mutta pieneen paikkaan oli pakkautunut liian paljon väkeä. Ja sinnehän mekin sitten itsemme tungimme. Otimme heti suunnan ylämäkeen ja kipusimme portaita toinen toisensa perään. Etsimme oikeastaan lounaspaikkaa, mutta kuin kaupan päälle, pääsimme myös turisteista siinä samalla eroon. 

Hiestä aivan märkänä astuimme ravintolan sisälle ja ilmastointi sympaattisen henkilökunnan kera pelasti päivän totaalisesti. Maistuva munakoiso-tomaattipasta, pari lasillista valkoviiniä ja olin valmis antamaan Positanolle uuden mahdollisuuden. Huikeat maisemat, kapeat tiet ja karamellin väriset rakennukset eivät kuitenkaan riittäneet sulattamaan sydäntäni. Ehkä se jo aavisti, että parempaa oli tulossa. 

Amalfin rannikko useine pikkukaupunkeineen on sanoinkuvaamattoman upea, mutta tällä kertaa Positano ei innostanut yhtään. Ehkä kärsin ihanuus-ähkystä kyseisenä päivänä.

Katso Italian reissun aiempia tunnelmia täältä:
Napolin herkkuja
Napoli I
Napoli II

Pompei, Pompeiji
Salerno

Arkiherkkuna smörrebrödit

Tanskalaiset voileivät, smörrebrödit ovat kyllä vertaansa vailla, mutta miksi ihmeessä en tee niitä useammin? Blogin mukaan olen tehnyt niitä vuonna 2012, mutta ei viime kerrasta nyt ihan niin kauan ole. Seuraavana vuonna pääsin maistelemaan aitoja smörrejä Kööpenhaminassa pariin otteeseen: Aamannssissa ja Louisianassa. Olen tehnyt tanskalaisia voileipiä kyllä kotona matkan jälkeenkin, sillä niitä täytyy saada tasaisin väliajoin. Nyt valmistin paria uutta leipää. Katkarapuversiossa innokkeena toimi Mikko Takalan ja Sami Rekolan Street food -kirja ja munaleivässä Green Kitchen Stories. Omena-homejuustoleivän kokosin viimeiseksi makupalaksi.

Ei ole tilannetta, mihin smörrebrödit eivät sopisi: lounaaksi, illan istujaisiin ja näin maanantaisin ne ovat mitä parhainta tähderuokaa. Kaikki viikonlopulta jääneet herkut vain esille ja etsimään parhaita makuyhdistelmiä.

Smörrebrödeihin tarvitset
tummaa vuokaleipää tai ruisleipää
voita tai sinappia voiteluun
majoneesia
paahdettu sipulia
marinoitua punasipulia (ohje alla)

Katkarapu-piparjuurileipä

4 kypsää perunaa viipaloituna
2 rkl valkoviinietikkaa
2 dl katkarapuja
1 dl majoneesia
1-2 rkl raastettua piparjuurta
1 avokado viipaloituna

Voitele leivät voilla. Mausta perunat suolalla ja etikalla.
Yhdistä kulhossa majoneesi, piparjuuri ja katkaravut. Maista ja lisää tarvittaessa piparjuurta.
Kokoa leivät asettamalla päälle ensin katkaraputahnaa, sitten perunaa ja lopuksi avokadoa. Raasta päälle vielä hieman piparjuurta, koristele katkaravuilla ja paahdetulla sipulilla.

Curry-kananmunaleipä

4 kananmunaa keitettynä
2 rkl majoneesia
2 rkl maustamatonta jogurttia
1-2 tl currya
1 tl kurkumaa tuomaan lisää väriä
suolaa, mustapippuria
koristeeksi ruohosipulia hienonnettuna ja ituja

Yhdistä majoneesi, jogurtti, curry, kurkuma ja suola kulhossa. Pilko kananmunat joukkoon ja sekoita. Maista seosta ja lisää tarvittaessa mausteita.
Koristele ruohosipulilla, iduilla ja tomaattipaloilla. Minulla ei ollut mitään näistä aineksista, joten laitoin päälle hieman paprikaa, herneitä ja paahdettua sipulia. Paras lisuke leivällä olisi ehdottomasti pala silliä.

Omena-sinihomejuustoleipä

2 omenaa viipaloituna
100-200 g sinihomejuustoa viipaleina
saksanpähkinää paahdettuna ja rouhittuna
hunajaa

Voitele leivät hunajalla ja asettele päälle vuorotellen sinihomejuustoa ja omenaa. Lorauta päälle vielä hunajaa ja ripottele pähkinät päälle.
Vinkki! Jos haluat leivästä vielä parempaa, paista omenaviipaleita pannulla voissa ja hunajassa.

Kylmäsavulohileipä

kypsää perunaa
kylmäsavulohta viipaleina
sitruunalla maustettua majoneesia
kapriksia
marinoitua punasipulia

Voitele leipä halutessasi sinapilla tai voilla. Nosta päälle perunaviipaleita ja sen jälkeen kylmäsavulohta.
Lusikoi päälle majoneesia ja punasipulia. Ripottele pinnalle kapriksia ja paahdettu sipulia.

Marinoitu punasipuli

1 punasipuli ohueksi leikattuna
1 dl valkoviinietikkaa
1-2 rkl hunajaa
1 tl suolaa
1 tl fenkolinsiemeniä

Kaada punasipulien päälle kiehuva vesi ja anna niiden pehmetä hetken aikaa. Kaada vesi pois ja sekoita punasipulit etikkaseokseen. Anna sipulin marinoitua puolisen tuntia.
Tsekkaa myös toinen reseptini marinoidulle punasipulille.

Hurmaava Armas Kuppila

Mikäli marraskuun harmaus painaa päälle, kannattaa suunnaksi ottaa Armas Kuppila Tampereen Tuomiokirkonkadulla. Oikein hävettää, etten ole nauttinut raflan ruokia aiemmin, vaikka liiketilassa on tarjoiltu syötävää jo kauan. Street food on ollut enemmän tai vähemmän kaikkien huulilla pitkään ja kesän happeningeissa on tullut kirottua kioskien jonoja pariin otteeseen. Kaiken hässäkän keskellä olin unohtanut, että street foodia saa muulloinkin kuin auringon paisteella tai muualtakin kuin omasta keittiöstä. Armas Kuppilassa ei tarvitse valitella säätä, makujen puutetta eikä palvelun tylyyttä. Ravintola C:sta tuttu Ilkka Isotalo on luonut tarjolle taidokkaasti yhdistelmän kaukomaiden ja suomalaisen keittiön makuja. Vahvoja makuja raikkaalla twistillä.

Eilen sitten istuin Armas Kuppilan pöytään ja maistelin koko listan läpi bloggaajaporukalla. Kuppilan kanakeittoa korealaisittain, heppakepapia, lohella täytettyä patonkia "banh mi", rieskapitsaa Ilmolla ja Gabriel-juustolla, juustalautasen, suklaaherkkuja, rocky roadia... Masu kiittää! Marraskuisen mielen virkistäjänä ja lämmittäjänä toimii mielestäni parhaiten kanakeitto, mutta taisin silti menettää sydämeni rieskapitsalle. Eikä ole ruoat hinnalla pilattuja! Komea kulhollinen kanakeittoa maksaa 8 euroa ja rieskapitsa 6 euroa. Alla olevat kuvat eivät tältä osin pidä paikkaansa, sillä parissa ensimmäisessä kuvassa näkyy vain maistiaisversiot.

Armas Kuppila tarjoilee street foodin lisäksi myös kotilounasta ma-pe klo 11-15 ja street foodia pääsee nautiskelemaan sitten lounaan jälkeen. Lauantaisin kannetaan brunssi pöytään klo 11-15. Kiireisimmät voivat napata ruoat mukaan ja lahjakortit pukin konttiin.

Armas, kylläpäs hurmasit!
Tuomiokirkonkatu 17, Tampere
Avoinna ma 11-15, ti-la 11-22.

Italian reissulta - Salerno

Ammennettuamme Napolia kolmen päivän ajan otimme suunnan Salernoon. Puolen tunnin junamatka taittui hiestä märkänä. 140 000 asukkaan kaupunki tuntui pieneltä ja rauhalliselta suurkaupungin hälyn jälkeen. Upeinta kaupungissa on vehreä rantabulevardi, jonka siimekseen voi yrittää piiloutua auringolta. Ihmisiltä sen sijaan ei, sillä kaistale rannikolla houkutteli luokseen niin lenkkeilijät, eläkeläiset, rakastuneet kuin harvat turistitkin. 

Meidän matkakohteeksemme Salerno valikoitui sattumalta. Koska emme olleet ennen matkaa varmoja, halusimmeko Pompeijin lisäksi vierailla myös Paestumissa, päädyimme majoittumaan Salernoon. Valinta osoittautui hyväksi, vaikkemme suunnanneet lainkaan etelämmäksi. Salernosta oli hyvät laivayhteydet Positanoon ja Amalfille ja käytimme niitä hyväksi parina päivänä. Olikin suoranainen helpotus päästä merelle tuulen tuivertamaksi ihailemaan maisemia mantereelle päin. 

Kaupunki oli loistava tukikohta jo ruoankin puolesta. Vaatimattoman näköisetkin ravintolat osoittautuivat loistaviksi ja ruoat olivat erinomaisia. Ja arvatenkin kalat ja äyriäiset maistuivat tässäkin rantakaupungissa. Uusimpana tuttavuutena lautaselle päätyi myös merisiili, joka maistui raikkaan virkistävälle. Oi voi, voisin syödä kalaa ja äyriäisiä joka päivä!

Näkymää Amalfille

Katso Italian reissun aiempia tunnelmia täältä:
Napolin herkkuja
Napoli I
Napoli II

Pompei, Pompeiji