Siirtolapuutarhalla vihertää! Kuukaudessa ehtii puutarhassa tapahtua paljon, vaikka piha vielä näyttääkin karulta. Kukkapenkkien reunat ja kanttaukset saavat vielä odottaa tovin ennen kuin niiden kimppuun päästään. Tehtäviä töitä on tullut listattua ahkerasti ylös, mutta toteutus onnistuu sitten, kun aika ja resurssit osuvat kohdalleen. Puutarhan hoitamisessa saakin venyttää kärsivällisyyttään äärimmilleen odottaessaan suosikkikukkiensa kasvua ja projektien etenemistä haluttuun tulokseen. Kaikkea ei millään voi saada kerralla valmiiksi ja meidän prioriteetit saattavat olla hyvinkin erilaisia. Mutta tässä kaikessa juuri piileekin minun mielestäni puutarhanhoidon mahtavuus! Joitakin asioita voi vain ryhtyä tekemään, toisia täytyy miettiä ja suunnitella vuodesta toiseen, kun mieleistä ratkaisua ei löydy. Ja vasta nyt tajusin senkin, että emme ole puutarhureita, jotka suunnittelevat pihaa vuosikymmeniä kestäväksi vaan haluamme tehdä muutoksia muutaman vuoden välein. Kaikki ideat eivät kanna pidemmälle ja toisaalta vaihtelunhalu leimaa tekemisiämme melkeinpä kaikessa, joten miksei sitten puutarhassakin!
Viikonlopun aikana ehdimme nähdä kuinka luumupuumme Sinikka puhkesi kukkaan, yhtäkkiä jo kirsikkakin availi ensimmäisiä nuppujaan. Molempia puita täytyy leikata, mutta sen täytyy nyt odottaa loppukesään.
Herukoita ehdimme leikata jo aiemmin keväällä reippaasti, mutta karviaisten karsinta jäi tekemättä ja nyt niissä on jo melkoiset lehdet. Haaveilin siirtäväni karviaispuskat toiseen paikkaan, mutta koska muutama suunnitelma on vielä vaiheessa, siirtäminen täytyy tehdä myöhemmin. Marjapensaat ovat saaneet hevosenlantaa juurilleen ja näyttävät kasvavan tänäkin vuonna kohisten.
Rinteessä sijaitsevan kukkapenkin olemme kitkeneet rikkaruohoista aiemmin, mutta uudistaminen on vielä kesken. Syksyllä siirsimme penkkiin mm. kultatyräkkiä, mutta pari kukkaa täytyisi vielä siirtää. Hakuro-paju näyttää myös aivan kuolleelta, joten sen tilalle täytyisi ostaa jokin yhtä ihana kukka tai vartettu pensas. Kukkapenkin kanttaus on suunnitelmissa ja siinä samalla asetellaan sitten noppakiviä uusille paikoille.
Pienen mökkipihan etuosa on alusta alkaen ollut haasteellinen kuivan ja kovan maan vuoksi. Tein talon viereen äitini kanssa turveharkoista kukkapenkin heti ensimmäisenä kesänä, kun ostimme mökin. Alkoi olla uudistuksen aika ja teimme miehen kanssa tilalle suuremman kukkapenkin tällä kertaa laudoista. Laatikko kestää joitakin vuosia peruslaudasta tehtynä ja tämä sopii meille oikein hyvin. Etupiha on edelleen ongelmallinen emmekä tiedä mitä siihen oikein haluaisimme. Täytetään se siis kukilla ja annetaan ideoiden lennellä. Muurikivillä reunustetut kukkapenkit (ja aita!) vaativat myös huomiotamme ja kesän tehtävälista kasvaa kasvamistaan.
Uuteen kukkalaatikkoon saimme upotettua monta kottikärryllistä kompostia ja nyt saamme muokattua muutkin kompostit valmiiksi kesäkukille. Tai kurpitsoiden kasvatukseen. Tilasta on aina puutetta ja lämpimän kompostin päällä on kasvaneet niin peruna, lehtikaali kuin yrtitkin menestyksekkäästi. Varsinaisiin kasvilaatikoihin kylvettiin siemeniä ja korkeille kukille ja pavuille soviteltiin heinäseipäistä tukia paikoilleen.
Kesäkausi on avattu vauhdikkaasti ja viikonloppu väännetty hommia niin sisällä kuin ulkona. Eikä kauaakaan, kun muutamme jälleen kesäksi mökille. Kunhan nyt päästään muista kiireistä eroon ja sää hieman lämpenee.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.