Laitoin keväällä multaan paria erilaista tomaatin siementä. Lopputulema on se, että ainoastaan yksi lajike teki satoa. Ei mitenkään yllätys huomioon ottaen, että taimet kuolivat keskusta-asunnossamme valon puutteeseen julkisivuremontin takia. Onneksi olin antanut siemeniä myös äidille, jonka valoisalla ikkunalla tomaateista kehittyi supertaimia. Haasteellista oli vain se, että taimet sijaitsivat Pohjois-Savossa ja ne piti saada luokseni Tampereelle. Käly huolehti niitä välillä Keski-Suomessa ja hissukseen taimet saatiin siirtolapuutarhallemme kasvamaan. Tämän kesän suosikkilajike on siis "potattomatti", jota sain Kivistön tytöiltä. Kyseessä on vanhaa maatiaiskantaa oleva lajike, joka sopii kasvatettavaksi avomaallakin. Ja juuri tämän vuoksi kiinnostuin tästä lajikkeesta! Meillä ei ole kasvihuonetta enkä usko sellaista tulevankaan, koska siirtolapuutarhan säännöt sallivat vain pienen kasvihuoneen. Lämpimän tilan puutteesta huolimatta olemme joka vuosi kasvattaneet onnistuneesti tomaatteja avoterassillamme. Vaikka kesä oli tänä vuonna todella kylmä, potattotomatti osoittautui kylmän kestäväksi ja tomaatit kypsyivät upeasti. Enpä ole tainnut koskaan vielä saada satoa näin aikaisin kuin tänä vuonna. Ja satoa tulee koko ajan lisääkin. Maultaan potattotomatti ei ole kovin makea, mutta voittaa monet kaupan tomaatit mennen tullen.
Jos sinulla ei ole kasvihuonetta tai haluat kokeilla vanhaa lajiketta, Potattomatti Solanum lycopersicum on erittäin suositeltava vaihtoehto. Kunhan tomaattia muistaa vain lannoittaa ja kastella säännöllisesti, satoa riittää koko kesäksi. Koska liikuttelemme tomaatteja, olemme käyttäneet keppejä tukilankojen sijaan varsien tukina. Kuten kuvista näkyy, tomaatit eivät ole saaneet huomiotamme juurikaan, mutta tekevät siitä huolimatta upeita hedelmiä. Nyt pitäisi vain muistaa ottaa talteen siemeniä ensi kesää varten.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.