Grillatut persikat ja iisoppisiirappi

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015






Aurinkoinen loma Italiassa on takana ja olen saanut tuta paljon parjattua suomalaista kesää. No, onhan se ankeaa, kun vettä sataa koko ajan. Olen yrittänyt ottaa päivistä kuitenkin kaiken irti ja keskittynyt yrttien säilömiseen ja toisaalta totaaliseen laiskotteluun. Kun sade on tauonnut hetkeksi, olen poiminut puutarhasta yrttejä ja valmistanut mm. tätä iisoppisiirappia, yrttivoita ja -sokeria. Lupaan naputella kaikki reseptit ylös blogiin. Innostuksen lähteenä on toiminut Hannele Kojon Yrttiherkut -keittokirja, jonka yksinkertaisia ohjeita olen testaillut muutaman päivän ajan. Mukavaa säilöä yrttejä muullakin tavoin kuin kuivaten ja pakastaen!

Iisoppisiirappi

1 dl vettä
1 dl sokeria
pieni nippu iisoppia varsineen

Mittaa sokeri ja vesi kattilaan. Kun sokeri on sulanut, lisää iisopit kattilaan ja keitä seosta noin 15  minuuttia. Anna siirapin jäähtyä ja poista iisopit.

Grillatut persikat ja iisoppisiirappi 4 henkilölle

4 persikkaa tai nektariinia
2 dl maustamatonta paksua jogurttia

Halkaise persikat ja poista kivet. Grillaa tai paista paistinpannulla.
Sekoita muutama ruokalusikallinen iisoppisiirappi jogurttiin ja maista kastiketta. Annostele siirappia oman makusi mukaan.

Kun persikat ovat saaneet väriä pintaansa, nosta ne lautaselle ja lusikoi jogurttia persikan syvennykseen. Lorauta vielä siirappia päälle ja koristele iisopinkukilla.

Suolaa ruohosipulin kukista

maanantai 13. heinäkuuta 2015


Ruohosipulinkukkasuolan pohjana karkea ruususuola

Pohjana tavallinen karkea merisuola

Pohjana hieno ruususuola

Jätin reilu viikko sitten ruohosipulinkukkia kuivumaan lautaselle huoneenlämpöön. Road tripiltä palattuamme kukat olivat kuivuneet ja pyöräytin niistä suolaa. Olen tehnyt aiemmin erilaisia yrttisuoloja, joten samaa periaatetta noudattaen valmistin suolan kukistakin. Tein pienet satsit karkeasta ja hienosta ruususuolasta sekä tavallisesta merisuolasta. Merisuola jätti suolan harmaammaksi, mutta käytettyä sekin tulee. Pinkimpää suolaa haluan käyttää esimerkiksi siian graavaukseen ja ripotella hienoa suolaa vielä tarjoiluvaiheessakin päälle. Ruohosipulinkukka antaa suolalle mukavaa makua, mutta sipulisuus ei kuitenkaan ole liian voimakas. Nyt jätän suolat vielä kuivumaan, jotta ne eivät paakkuunnu purkissa ja syksylle on taas ihanaa herkkua nautittavaksi!

Ruohosipulinkukkasuola

hienoa tai karkeaa ruususuolaa
tuoreita tai kuivatettuja ruohosipulinkukkia

Hienonna ainekset tehosekoittimessa haluamaasi karkeuteen ja jätä suola sen jälkeen kuivumaan leivinpaperin päälle uunipellille. Kun suola on kuivunut, voit lusikoida sitä lasipurkkeihin käyttöä varten. Suola toimii myös loistavana tuliaisena niin uuteen kotiin kuin mökkivisiitillekin.

VINKKI! Voit käyttää ruohosipulinkukkien tilalla muitakin syötäviä kukkia (ruiskaunokki, kehäkukka) tai yrttejä.

Mehua syreenin kukista

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015





Kivistön tytöt valmistivat jo ennen juhannusta syreenimehua ja innoistuin juomasta heti. Huono puoli oli se, ettei omalla puutarhalla kasvanut syreeniä niin paljon eikä aikaakaan kyllä järin ollut. Korjasin tilanteen tällä viikolla, kun olin vanhempieni mökillä Pohjois-Savossa. Siellä nimittäin oli pihalla vaikka kuinka paljon syreeneitä, joten tuumasta toimeen. Onneksi päätin valmistaa mehua, vaikka kukinnot eivät olleetkaan auki, sillä juoma on todella herkkua. Mehusta voi tehdä makeampaakin, mutta oman makuni tuntien sille ei ollut tarvetta. Tähän asti olen laimennellut juomaan niin vedellä kuin vichylläkin, mutta aion nauttia siirapista myös kuohuvan ja ginin kera. Aionkin pakastaa osan mehusta odottamaan syksyn harmaita päiviä, jolloin haluan palata hetkeksi aurinkoiseen kesäpäivään.

Kivistössä-blogin mukaan syreenien tulee olla pihasyreenilajiketta, ei jalosyreeniä. Violetti tuo luonnollisesti mehuun kaunista väriä, mutta valkoisellakin lajikkeella kuulema pärjää. Poimin omaan mehuuni oikein violetteja kukintoja ja sainkin niistä erittäin kauniin vaaleanpunaisen siirapin lopputulokseksi. Lasiin laimennettu mehu ei siis anna oikeaa kuvaa väristä. En tiedä, mitä lajikettä mökkipihan syreenit ovat, mutta mehusta tuli joka tapauksessa hyvää. Tein mehuni muuten reseptin mukaan, mutta kahden vuorokauden tekeytymisestä ja sokerin määrästä tingin, sillä mehu oli saanut jo vuorokauden jälkeen loistavan värin ja maun.

Netissä pyörittyäni huomasin, että samalla ohjeella voi valmistaa mehua myös mustaseljan ja tuomen kukista.

Syreeninkukkamehu

30 syreenin kukintoa
1 litra vettä
500- 750 g sokeria (alkuperäisessä reseptissä 750 g, mutta käytin itse 500 g)
1 sitruuna
15 g sitruunahappoa

Liota syreenin kukinnot kahteen kertaan kylmässä vedessä puhtaaksi siitepölyistä ja ötököistä. Riivi oksista kukat suureen kulhoon. Pese sitruuna ja viipaloi se kukkien joukkoon.

Kiehauta vesi ja sokeri ja keitä, kunnes sokeri on sulanut. Kaada kukkien ja sitruunoiden päälle ja sekoita joukkoon sitruunahappo. Painele kaikki kukat sokeriliemeen ja anna mehun jäähtyä peittämättä. Peitä jäähtynyt seos tuorekelmulla ja nosta uuttumaan kylmään kahdeksi vuorokaudeksi. 

Siivilöi mehu pestyihin ja steriloituihin pulloihin, nosta kylmään ja nauti noin kuukauden kuluessa. Säilytä pullot kylmässä ja käytä avattu pullo viikon kulussa. Halutessasi voit myös pakastaa mehua. 

Nieriää sitruunan, fenkolin ja punasipulin kera

lauantai 11. heinäkuuta 2015




Kesässä on monta mahtavaa seikkaa, mutta yksi omia suosikkejani on ruoan valmistaminen grillissä. Toki syön mielelläni varhaisperunoita, silliä, keitettyjä munia ja savustettua lohta, mutta kaiken kaikkiaan grillaaminen sopii nopeaan kokkaamiseeni mökillä. En tosiaankaan ole se, joka kypsentää lihoja epäsuoralla lämmöllä vaan haluan ottaa grillissä nopeasti värin kasviksiin ja kypsentää kalan alta aikayksikön. Tämä resepti on juuri sellainen ja lyhyestä valmistusajasta huolimatta kala ehtii napata itseensä upean savun maun. Ruoan voi valmistaa pikaisesti fileestä tai kokonaisesta kalasta tai kahdesta suuremmalle poppoolle. Säilötyn sitruunan tilalla voit käyttää tavallistakin sitruunaa, mutta suosittelen lämpimästä etsimään itsellesi purkin säilöttyä versiota tai valmistamaan sitä itse Truly Kiran reseptillä. 

Grillattua nieriää säilötyn sitruunan ja fenkolin kera 2 henkilölle

400 g nieriän fileetä (lohi, taimen)
suolaa
1 fenkoli ohueksi suikaloituna
1/4 tai 1/2 säilötty sitruuna kalan koosta riippuen
1 pieni punasipuli hienonnettuna
tuoretta ruohosipulia
1 rkl kapriksia
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl valkoviinietikkaa

Leikkaa kalasta rasva ja ruodot pois. Sivele kalan nahkaan öljyä ja nosta se folion päälle ja taita folion reunat niin, ettei neste pääse valumaan grilliin. Nieriän voi kypsentää myös ilman foliota. Ripottele kalaan hieman suolaa, mutta muista, että kala saa suolaa myös kapriksista ja säilötystä sitruunasta.

Sekoita fenkoli, säilötty sitruuna, punasipuli, ruohosipuli, oliiviöljy ja viinietikka sekaisin. Maista seosta ja lisää tarvittaessa suolaa.

Levitä fenkoliseos kalan päälle ja grillaa nieriää 10-12 minuuttia tai kunnes se on kypsää. Tarjoile sellaisenaan tai valmista kylkeen lohkoperunoita tai sitruunalla maustettuja uusia perunoita.


* * *

Testaa myös:

Ruohosipulin kukat hyötykäyttöön

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015






Tuntuu kuin kesä ei olisi vielä alkanutkaan ja säilöminen on jo kovasti mielessä. Tällä viikolla hienonsin ensimmäiset satsit yrttejä pakastimeen ja siinä työn lomassa sain mielestäni loistavan idean. Leikkasin nimittäin ruohosipulin kukatkin talteen ja osan niistä heitin pakastimeen ja osan jätin kuivamaan huoneen lämpöön. Jo yksi kukinto maistuu niin ihanalle ruohosipulille, että haluan ottaa kesän maut talteen. Kukista saa helposti pyöräytettyä vaikkapa kermaviilikastikkeen kalalle tai koristeltua voileipäkakkuja. Meidän perheessä kukinnot taitavat kuitenkin päästä ennen kaikkea kalaisten leipien koristeeksi, maustamaan salaatteja ja ilahduttamaan fetajuuston päällä. Kuivatuista ruohosipulin kukista ajattelin valmistaa myös suolaa.

Muut syötävät kukat eivät ole edes vielä puhjenneet kukkaan, mutta ruohosipulin kukat alkavat jo menettää parhaimman hehkunsa. Ota siis sinäkin kukat talteen ja säilö muitakin yrttejä ennen kuin ne ehtivät kukkia. Yrttien lehdet muutenkin ovat parhaimmillaan suhtkoht pieninä ja mielestäni ne säilyttävät makunsa paremmin pakastettuina kuin kuivattuina.

Siirtolapuutarha heinäkuussa

perjantai 3. heinäkuuta 2015





Aamuinen kuvaushetki puutarhassa saa katsomaan kukkia ja muita kasveja uusin silmin ja huomaamaan, miten paljon kaikki on kasvanut. Kamera rajaa hienosti pois puutarhan osat, jotka vaatisivat huoltoa. Kuvia katsottuani huomaan puutarhan olevan tällä hetkellä sävyltään vaaleanpunainen ripauksella keltaista siellä täällä.


Kirsikkapuu repesi viime kesän tuulissa ja puu oli tarkoitus sahata pois. Homma jäi syksyllä tekemättä ja keväällä sitten katselimme siinä olevan niin paljon nuppuja, ettemme raaskineet leikata sitä pois. Tämän kesän tuulissa puu repesi entisestään ja nyt saha ihan oikeasti täytyisi ottaa käteen. Tekemistä olisi yllin kyllin, mutta nyt on täytynyt luopua kaikista puuhista, lomailla ja kerätä voimia loppukesään. Puun kärsimyksistä huolimatta satoa näyttäisi olevan tulossa.


Myös luumupuumme Sinikka näyttää tekevän toisena kesänään hedelmiä. 


Akileijat leviävät sinne tänne aivan holtittomasti, mutta sen saavat tehdä. Vuosi vuodelta ihastun lajiin enemmän ja enemmän.


Syksyllä toisesta kukkapenkistä löytynyt alku paljastuu uudessa kasvupaikaksi arovuokoksi. Kannatti siis siirtää, kun näin upeasti kukkii.


Yksi suosikeistani, isotähtiputki,  ei ole aivan vielä avannut nuppujaan sepposen selälleen. Moni muukin laji on vielä nupulla ja jännitän jo etukäteen näenkö kaikkien kukkien kukkivan ja jääkö jotain väliin kesälomareissujen vuoksi.




Kokeiluluontoinen kukkapenkki näyttää heti alkukesästä upeutensa, mutta viileiden säiden ansiosta on täydessä kukassa edelleen.


Nukkapähkämö alias lampaankorva on todella innokas leviämään aurinkoisella tontillamme.


Lilja on kaunis nuppunakin aamukasteen jälkeen.


Lumipalloheisi kukkii ihanan pitkään ja raikastaa puutarhaa valkoisuudellaan.


Palavarakkaus ei ole edelleenkään suosikkejani, mutta kunhan kaikki kukat puhkeavat loistoonsa, punainen hurmaa minutkin puolelleen. Ehkä hieman outoa istuttaa pihalleen kukkia, joista ei niin kovasti pidä, mutta minun oli pakko saada aivan kirkkaanpunaisia kukkia upean unikon lisäksi.




Pionit pysyvät edelleen niin sitkeästi nupulla, että niiden ihanuudesta pääsee nauttimaan vasta pienen kesäreissun jälkeen. Pionien kukintojen puhkeamista jännitänkin vuosi vuodelta enemmän, en millään malttaisi odottaa niiden huumaavaa ulkonäköä ja tuoksua tulevaksi.



Sormustinkukka tekee tänä kesänä ensimmäiset kukkansa ja näyttää kyllä varsin upealta.
Mikä onkaan parempi hetki nauttia kukkaloistosta, kun aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta eikä lämpimässä säässä jaksa tehdä mitään! Päivän puhdetyönä onkin ollut yrttien pakastaminen syksyn ja talven varalle.



Hajuherneet, krassit ja ruiskaunokit ovat hyvässä kasvussa, mutta niiden kukkimiseen menee vielä hetki. Hyvä näin, niin riittää ihailtavaa loppukesällekin perennojen lisäksi. Syyshortensiakin lupailee nupuillaan tuovansa kauneutta osaksemme. Ja viileästä ja sateisesta alkukesästä huolimatta kasvimaa näyttää antavan satoa yllin kyllin.


Aurinkoista kesää!

Seuraa puutarhan muuttumista:
Siirtolapuutarha maaliskuussa
Siirtolapuutarha huhtkikuussa
Siirtolapuutarha toukokuussa
Siirtolapuutarha kesäkuussa

Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.