Taidekeskus Purnu Orivedellä

tiistai 9. heinäkuuta 2019





Olen asunut Tampereella jo pari vuosikymmentä ja kävin Orivedellä Taidekeskus Purnussa viime viikonloppuna vasta toisen kerran elämässäni. Näin ollen onkin pakko nostaa esiin tämä kohde, ettei teille kävisi samoin. Suurimmalle osalle pirkanmaalaisia tutumpi kohde lienee samoilla tienoilla sijaitseva Rönnin tanssilava, mutta itselläni vastaavasti on vielä Rönnin taika kokematta. Mikäli et ole koskaan käynyt Purnussa, suosittelen vaihtelun vuoksi välillä suuntaamaan tanssien sijaan taiteen pariin ja nappaamaan kesävieraat mukaan. Ja mikäpä estää käymästä näissä molemmissa kohteissa saman reissun aikana! 

Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen osti Purnun tontin itselleen vuonna 1962 ja rakensi sinne itselleen kesäateljeen. Näyttelytoimintakin alkoi jo vuonna 1967, kun Tukiainen kokosi kollegoidensa kanssa yhteisnäyttelyn kasaan 50-vuotisjuhlansa kunniaksi. Taiteilijan pyöreitä kymmeniä on juhlittu siellä useampiakin ja siinä samalla vuosien varrella rakennettu lisää ateljee- ja näyttelytiloja. Tänä päivänä pienet taidehallit ja vanhat perinnerakennukset muodostavat varsin lumoavan ja ihastuttavan kokonaisuuden. Aimo Tukiaisen säätiö esittelee Tukiaisen töiden lisäksi nykytaidetta ja näin ollen Purnussa onkin vuosittain vaihtuva näyttely, joka on samalla myös myyntinäyttely. 

Se, mikä tekee Purnusta entistä hurmaavamman kesäkohteen, on sen sijainti pellon kupeessa, aivan järven rannalla. Purnu tarjoaa todella kokonaisvaltaisen elämyksen, sillä taiteen ohella siellä voi nauttia niin kahvilan anneista kuin omista eväistäkin. Rantagrillillä voi myös valmistaa ruoat sään niin salliessa ja viettää kesäpäivää perheen kera vaikkapa uiden. Pari kertaa viikossa Purnussa lämpiää myös savusauna, johon pääsee pääsylipun hinnalla. Tontilla sijaitsee niin ikään lukuisia Aimo Tukiaisen veistoksia luoden pihalle melko taianomaisen tunnelman. Ja kaiken tämän ohella Purnussa järjestetään lisäksi työpajoja, yhteislaulutilaisuuksia ja designtuotteiden myyntitapahtuma SuviDesign

Vielä ehdit nautiskelemaan Purnun taiasta tänä kesänä kuukauden ajan, joten tee se ihmeessä!

Mustasaari 63, Orivesi








Manteli-pistaasi-minttupestopasta

keskiviikko 3. heinäkuuta 2019



Suurin osa valmistamistamme pastoista valmistuu suoraan selkärangasta, ulkomuistista ja ilman reseptejä. Ehkä juuri siksi täällä blogissakaan ei ole kovin monta ohjetta arkisiin pastaruokiin. Mutta voi pojat, nyt löysin jumalaisen pastareseptin! Sain kustantajalta arvostelukappaleen Naisten vuoro -kirjasta, joka esittelee suomalaisia naiskokkeja ja sieltä nappasin Pipsa Hurmerinnan manteli-pistaasi-minttupestopastan. Ihan vain siksi, että rakastan pistaasipähkinöitä ja melkein kaikki pastan ainekset löytyivät kotoa. Onneksi valitsin, sillä tämä pasta hurmasi minut yksinkertaisuudellaan ja täydellisellä makukokonaisuudellaan. Saattaa olla, että kastiketta oli enemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa, mutta parempi niin. Pähkinät tarrautuivat laadukkaaseen pastaan ja imivät kaiken maun itseensä. Minttu raikasti koko homman ja ruoka maistui vielä seuraavanakin päivänä raikkaalle ja maukkaalle! Aion tehdä tätä jatkossakin ja varata kunnon satsit itselleni. Poimin Pipsalta myös idean burrataan säilötyillä sitruunoilla ja tähän yhdistelmään olin törmännytkin aiemmin, sillä Pipsa on nostanut saman annoksen Sikke's-ravintolan listalle myös mukaan. Jos siis tällainen simppeli ruoka kiinnostaa, kannattaa suunnata Helsinkiin makumatkalle.


Manteli-pistaasi-minttupestopasta 4 henkilölle

kourallinen tuoretta minttua
kourallinen tuoretta basilikaa
kourallinen manteleita, pistaasipähkinöitä ja manteleita yhteensä
kourallinen kirsikkatomaatteja
1 dl oliiviöljyä
(3 rkl tryffeliöljyä - tämä jäi pois, koska sitä ei ollut kotona)
1 dl parmesania raastettuna
suolaa, mustapippuria
400 g tagliatelle-pastaa
*
parmesanlastuja tarjoiluun

Murskaa kaikki ainekset morttelissa tai tehosekoittimessa. Mikäli kumpaakaan ei löydy, hienonna ainekset veitsellä. Keitä pasta kypsäksi, valuta vesi ja sekoita pähkinämassa joukkoon. Maista ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria. Annostele pasta lautasille ja vuole parmesania pinnalle.


Naisten vuoro -keittokirja on kumarrus suomalaisille, eturivin naiskokeille. Kirja nostaa esiin eri-ikäiset ja erilaisissa työympäristössä työskentelevät naiskokit ja heidän kokkaamisensa kulmakivet. Tiedän, että naiset jäävät ravintola-alalla miesten varjoon, mutta totta puhuen tällainen kirja suomalaisista mieskokeistakin olisi toivottava! Mutta tottahan on se, että naisten keittiöosaaminen jää yleisöltä pimentoon. Toisaalta kukaan ei koskaan kerro, miksi näin on. Eivätkö naiset halua lähteä mukaan kokkiohjelmiin, lehtijuttuihin ja kirjaprojekteihin vai eikö heitä vain kysytä niihin mukaan? Ilahduttavaa, että reipas tusina naiskokkia pääsi esille edes nyt. Mukavaa oli myös se, että kirja nosti esille naisia, joista en itsekään ollut kuullut aikaisemmin sanaakaan. Todennäköisesti heidät tunnetaan kyllä ravintola-alan piireissä, mutta näin Helsingin ulkopuolella asuvana ei ihme, ettei kasvot olleet etukäteen tuttuja.

Pidän kirjan ideasta nostaa esille alan huippunimiä, avata heidän ruokafilosofiaansa ja jakaa reseptejä koko kansan kokkailtavaksi. Kepeät tarinat ja kokkiesittelyt kulkevat soljuvasti ohjeiden mukana ja lukaisin kirjan alusta loppuun välittömästi. Poimin itseäni eniten innostavat reseptit heti ylös ja nyt olen ne kaikki jo kokkaillutkin ja nauttinut joka suupalasta. Reseptiikka tarjoaa uusia makuelämyksiä ja innostaa kaikkia meitä kotikokkeja hemmottelemaan itseämme ja läheisiämme yksinkertaisten, mutta maukkaiden ruoan parissa.

Uhkeat peltisämpylät

maanantai 1. heinäkuuta 2019




Tuoreet sämpylät viikonloppuaamuina saa veden herahtamaan kielelle välittömästi, ketäpä ei lämpimien sämpylöiden tuoksu hellisi! Siken sämpyöitä olen leiponut useaan otteeseen, mutta nyt löysin toisen reseptin leivottavaksi silloin, kun kaipaan pehmeän helliviä uhkeita sämpylöitä. Ohjeen nappasin suoraan Peltiruokaa-kirjasta, jonka ruoat nimensä mukaisesti valmistuvat uunipellillä. Sämpylät ahdoin kyllä tällä kertaa uunivuokaan, sillä taikinasta ei riitä normaalikokoiselle pellille, ellei tee saman tien kaksinkertaista taikina-annosta. Sämpylöiden leipomisen salaisuus on sama kuin Sikelläkin - taikina valmistetaan edellisenä päivänä, jolloin taikina ehtii kohota kaikessa rauhassa jääkaapin kylmyydessä. Valmistaminen toki onnistuu samanakin päivänä, kun käyttää taikinassa kylmän veden sijaan kädenlämpöistä. Ja näiden pullien kanssa ei tarvitse manailla sitä, että ne tarttuvat toisiinsa kohotessaan, sillä se on ideakin! Sämpylät kohoavat ahtaassa tilassa kasvaen korkeus- eikä leveyssuunnassa.


Peltisämpylät
resepti Peltiruokaa-keittokirjasta

5 dl vettä
25 g tuorehiivaa
2 rkl oliiviöljyä
suolaa
4 dl grahamjauhoja
noin 8 dl vehnäjauhoja
*
seesamin- tai unikonsiemeniä päälle

Kaada kylmä vesi kulhoon ja murusta hiiva joukkoon. Sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Lisää myös öljy ja reilu ripaus suolaa. Sekoita grahamjauhot joukkoon ja lopuksi vielä vehnäjauhot vähitellen. Vaivaa taikinaa 10 minuuttia, kunnes taikina on pehmeää ja kimmoisaa. Nosta kulho peitettynä jääkaappiin yön ajaksi.

Laita uuni kuumenemaan heti ja leivo aamulla taikinasta sämpylöitä ja asettele ne vieri viereen leivinpaperin päälle syvälle uunipellille. Ripottele sämpylöiden päälle siemeniä ja anna sämpylöiden kohota liinan alla. Paista sämpylät uunin keskitasolla noin 15-20 minuutin ajan.

* * *

Peltiruokaa -keittokirja tarjoaa yksinkertaisen tavan valmistaa ruokaa - yhdellä ja samalla pellillä. Olen pitänyt tätä ihan normaalina kokkauksen muotona, mutta monet kerrat ovat osoittaneet, ettei näin olekaan. Asiat, joita itse on pitänyt itsestäänselvyytenä, ei olekaan sitä. Tämän saman on huomannut myös Viola Virtamo, joka haluaa nauttia sekä hyvästä ruoasta että vapaa-ajasta, jonka ruoan uunissa valmistaminen mahdollistaa. Samassa kattilassa valmistettavat ruoat ovat olleet jo vuosia esillä, mutta itselleni uunissa valmistaminen toimii paremmin. Pidän siitä, että ruoka valmistuu nopeasti ja vähällä tiskimäärällä. Mietin mitä raaka-aineita käytän arkena ruoanlaittoon, mutta mietin myös miten pääsisin helpoimmalla. Nykypäivän uunit tarjoavat tähän entistä enemmän mahdollisuuksia lukuisilla kypsennystoiminnoillaan.

Seikka, jota jäin kirjassa kaipaamaan, oli uunin jälkilämmön hyödyntäminen. Sen lisäksi, että kiertoilmauunissa voi kypsentää useampia ruokia yhtä aikaa, yhtä lailla uunin sammuttamisen jälkeen siellä kypsyisi helposti myös seuraavan päivän ruoka-ainekset. Puhumattakaan siitä, että joitakin raaka-aineita voi esikypsentää höyrytoiminnolla ja vasta sen jälkeen paahtaa kypsäksi. Tottuneelle kokkaajalle tämä kaikki on varmasti rutiininomaista keittiössä työskentelyä, mutta aloittelijat hyötyisivät neuvoista ja säästäisivät aikaansa kiireisinä arkipäivinä.

Peltiruokaa on oiva lisä keittiöön, kun kaipaat helppoutta etkä halua seistä lieden edessä turhan pitkään. Tavalliselle kotikokkaajalle reseptikokonaisuus antaa myös uutta repertuaaria arkiruokiin ja viikonlopun herkkuhetkiin.

Viehättävä Viikinsaari ja sen upea ravintola

lauantai 29. kesäkuuta 2019





Suomalaisten suosituin kesälomakuukausi pyörähtää taas käyntiin ja on aika muistuttaa niin työssäkäyviä kuin lomalaisiakin tamperelaisesta helmestä. Kesä- ja lomatunnelmaan pääsee nimittäin nopeasti ihan kaupungin sykkeestä, sillä upean tunnelman tarjoava Viikinsaari sijaitsee vain 20 minuutin laivamatkan päässä Laukontorista. Yllättävän monelta tämä pieni saari on jäänyt kokematta, mutta itselläni on ollut onni käydä Viikinsaaressa useita kertoja ja olen ehtinyt nähdä paikan niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Tänä päivänä Viikinsaari on onneksemme parhaimmillaan ja sinne kannattaa suunnata useammankin kerran vuodessa! Ja mikäli itseltä löytyy vene rannasta, Viikinsaareen voi suunnata omatoimisestikin nauttimaan kesäteatterista tai terassilounaasta. Saaressa on myös yleisö- ja tilaussauna, mahdollisuus pelata minigolfia, jalkapalloa, suppailla jne. ja välineet ovat vuokrattavissa paikan päältä. Yhden saarivierailun aikana ehtii tekemään kaikenlaista!

Me saimme kutsun tulla maistelemaan ravintola Viikinsaaren brunssin antimia ennen juhannusta. Anette Mellinin johdolla ravintola on nostanut tasoaan roimasti parin viimeisen vuoden aikana ja sekös tässä ilahduttaa! En ole kovinkaan suuri brunssien ja buffetpöytien fani, mutta nyt oli maut ja rakenteet kohdillaan. Ravintola luottaa paikallisiin tuottajiin, omien kasvilaatikoiden anteihin ja saaren villiyrtteihin ja se näkyy läpi listan. Parhailla mahdollisilla raaka-aineilla ei voi mennä metsään. Ennen brunssipöydän anteja saimme maistaa à la carte -listan alkuruoan, jonka pääosassa on Ahlmanin fetaisa ja lipstikkajukurtti. Tätä herkkua olisin voinut syödä toisenkin annoksen!

Brunssin kokonaisuudessa miellytti ehkä eniten se, ettei se nojannut pitkään haudutettuihin liharuokiin ja niihin itsestään selviin vaihtoehtoihin. Tämä ei tarkoita sitä, että Viikinsaaren brunssi olisi jotenkin erikoisuutta hakeva valikoimassaan. Pikemminkin tarkoitan tällä sitä, että mitään tiettyä raaka-ainetta ei ole nostettu pääosaan vaan kauden tuotteet yhdessä muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Raaka-aineet saavat sen kunnioituksen, mikä niille kuuluukin. Ja valinnanvaraa riittää kaikille, olipa sitten nuori tai vanha, sekasyöjä tai vegaani. Vaikka brunssi on kasvispainotteinen, vegaanien kannattaa ilmoittaa etukäteen vegaanisesta ruokavaliosta, jotta ravintola ehtii ottamaan sen huomioon. Lämpöisät suositukset Viikinsaaren brunssille!

Huom! Heinäkuussa 2019 ravintola hyvittää laivamatkan hinnan perjantaisin klo 18 jälkeen, mikäli syöt ravintolassa kolmen ruokalajin menun.









Lue aikatauluista ja aukioloajoista:
Viikinsaari
Viikinsaaren laivaliikenne 
Ravintola Viikinsaari

Ruokaideoita juhannuspöytään

perjantai 14. kesäkuuta 2019




Juhannus on jo ensi viikolla ja vapaapäivien oleellisin osuus eli ruoka on suunnittelematta. Useimmiten haluan syödä juhannuksena kalaa eri muodoissa, uusia perunoita, jotain uutta grillailtavaa ja freesejä lisukkeita. Jälkiruoankin innostun valmistamaan toisinaan. Tänä vuonna aion kokkailla vähemmän ja antaa päävastuun puolisolle, mutta suunnitteluun otan ehdottomasta osaa! Tai itse asiassa taidan tehdä sen melkein kokonaan.

Päästäkseni jonkinlaiseen juhannustuntumaan, hain vanhoja kesäisiä reseptejä kasaan sekä itselleni että teille inspiraation lähteeksi. Tsekkaa, löydätkö listalta jotain mielenkiintoista kokkailtavaa! Uskoisin, että jotain näistä tulee valmistettua tänäkin juhannuksena, mutta nyt täytyy vielä selailla lehtiä ja keittokirjoja innoitukseksi.


Juomia
Jäätee mustaherukanlehdistä ja sitruunasta
Mehua syreenin kukista
Tillidrinkki





Lounaaksi
Dutch baby eli pannukakku paistinpannussa
Kesäinen kalakeitto
Ranskalainen pistou-keitto
Tomaattikeitto burratalla
Tomaattipiirakka








Kalapöytään


Boquerones eli silakat viinietikassa
Ginigraavattu siika
Lohipastrami
Lohitartar kahdella tapaa
Lohivartaat chilillä ja limellä
Nieriäsashimia ja paahdettua munakoisoa
Soija-seesamikirjolohi
Toast skagen




Lisukkeita




Bataatti-halloumivartaat
Feta-melonisalaatti
Grillattu kasvissalaatti
Grillattu munakoisotorni
Grillattua sikuria
Grillattu varhaiskaali
Grillatut kasvikset, halloumi ja oliivikastike
Kepeät sipulirenkaat hunajan ja parmesanin kera
Marinoitu punasipuli
Mummonkurkut
Pikkelöidyt porkkanat


Pääruokia



Iisopilla täytetty nieriä
Kanavartaat japanilaisittain
Lampaankyljyksiä Ajoblanco-kastikkeella ja oliiveilla
Omenan ja piparjuuren kanssa paistettu nieriä
Nieriää sitruunan, fenkolin ja punasipulin kera
Piri piri -kanaa


Jälkiruoaksi



Grillattu raparperia
Grillatut persikat ja iisoppisiirappi
Pehmeän jogurttinen raparperipiirakka
Taivaallinen tiramisu

Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.