Venetsia aikaisin aamulla

perjantai 7. huhtikuuta 2017



Ihastun harvoin mihinkään paikkaan tulisesti, mutta Venetsia pääsi valloittamaan minut täysin! Matkasta on pian kulunut vuosi enkä voi uskoa todeksi vieläkään miten kaunista ja lumoavaa siellä oli. Upeita rakennuksia, mielettömiä museoita, hurmaavia pikkukujia, herkullisia ruokia... Jos olet matkustamassa Venetsiaan, niin suosittelen yöpymään paikan päällä pelkästään tunnelman vuoksi. Vaikka kaupungissa on kalliimpaa kuin mantereen puolella, kannattaa levittää lompakkoa ja asua hetken aikaa veden ympäröimässä kaupungissa. Kokemus on ainutlaatuinen ja valinnanvaraa riittää kaikenlaisille europinoille.

Toisekseen, suosittelen sinua heräämään yhtenä aamuna aikaisin. Siis niin aikaisin, että olet nauttimassa auringon noususta ulkona ja koet miltä tuntuu melkein autio Venetsia. En lämmennyt ajatukselle aikaisin heräämisestä niin kovin, mutta kun mies halusi nähdä kalatorin heti aamutuimaan, vedin kaikki vaatteet niskaan ja lähdin mukaan. Kaupunki oli kaunis, mutta helvetin kylmä heti aamukuuden jälkeen.






Saimme kävellä aivan rauhassa, sillä kadun pätkät huusivat vielä tyhjyyttään. Yksikään kahvila ei ollut vielä auki ja vain muutama paikallinen oli tulkintamme mukaan matkalla töihin. Rialton kalatorilla sen sijaan oli jo kova tohina, kun saaliita purettiin veneistä ja aseteltiin kalatiskeihin järjestelmällisen kauniisti. Kotona kuorman purkaminen autosta ei aiheuta minkäänlaisia sydämentykytyksiä, mutta Venetsiassa tämäkin askare romantisoitui vahvasti. Sydän pamppaillen seurasimme mahtuvatko veneet vieritysten kanaalin rantaan vai onko tiedossa italialaiset huutoraivarit. Kalat ja äyriäiset näyttivät niin mahtavilta ja tämä oli se hetki, kun harmitti, ettei ollut omaa keittiötä käytössä. Tunne meni onneksi hetkessä ohi, kun muistin miten ihanaa on nauttia toisten tekemästä ruoasta.









Rialton kalatorilta otimme suunnan Piazza San Marcolle (Pyhän Markuksen tori) ja näkymä oli suurenmoinen. Normaalisti turisteja täynnä oleva aukio oli muutamaa töihin kävelevää paikallista lukuunottamatta tyhjä! Tuolloin kokemus tuntui suorastaan taivaalliselta. Oli niin tyyntä ja rauhallista. Aurinko nousi hiljalleen Basilica di Marcon (Pyhän Markuksen kirkko) ja Campanilen takaa. Kirkkoon on päivisin aika valtaisat jonot, mutta näin aamuisin sinne pääsee helposti kurkistamaan sisälle. Kirkon pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella on sisäänkäynti (Porta dei Fiori) rukoilijoille ja messuun menijöille.







Huokausten sillallakaan ei ollut aamulla tungosta, sillä risteilyalukset eivät olleet vielä rantautuneet ja loput turistit nukkuivat vielä lämpimissä sängyissään. Kello oli edelleen vähän ja suuntasimme läheiseen kahvilaan aamiaiselle paikallisten miesten ihmetykseksi. Palazzo Ducale (Dogen palatsi) aukesi sopivasti puoli yhdeksän maissa ja sisään pääsi näppärästi aiemmin ostetulla museopassilla.








Siinä vaiheessa, kun luotsi ohjasi jättiläisen kokoista risteilyalusta satamaan, Venetsian aamun taika oli katoamaisillaan. Parasta mitä siinä hetkessä voimme tehdä, oli suunnata Ducalen viereisestä laiturista vaporettoon ja suunnata kauniille Muranon ja Buranon saarille.





Lue myös:
Postikortti Padovasta
Orto Botanico di Padova
Ravintolavinkit Padovaan
Viehkeä Veneto - Padova
Päiväretki Vicenzaan
Valloittava Venetsia

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.