Siirtolapuutarhalla maalis-huhtikuussa

Siirtolapuutarha ei näytä kovin kummoiselta keväällä lumien sulettua pois. Kuluneena talvena piha näytti entistä hirveämmältä, sillä lunta ei ollut juuri lainkaan ja nyt jännään, mitä kukat ja puut tuumaavat siitä. Talvella piha siis aiheuttaa lähinnä irvistyksiä, mutta onneksi vihreys saapuu aina nopeasti. Joka vuosi pihalla alkaa vihertää hetkessä, kun lämpöasteet nousevat ja kasvun ihmettä ihaillaan joka visiitillä ennen kuin virallinen puutarhakausi alkaa. Jos nyt on vain aavistus tulevasta, kuukauden kuluttua saamme ihailla tulppaanien kukinnasta edellisten vuosien malliin. Monivuotiset yrtit kuten timjami, mäkiruoho, iisoppi, ruohosipuli ja salvia ilahduttavat myöskin ensimmäisten joukossa.

Joidenkin vihannesten ja kukkien siemeniä on kylvetty kotona kaupungissa ja loppuja heitän multaan vasta toukokuun puolella, jotteivät ehdi kasvaa liian suuriksi istutusta odotellessa. Joka kevät pyrin vähentämään kylvöjen määrää, sillä siirtolapuutarhamme on jo varsin täynnä ja ylipäänsäkin tykkään suorakylvää suurimman osan suoraan kasvilaatikoihin ja ruukkuihin. Pihamme on aurinkoinen ja paahteinen, joten satoa ehdimme saada yllin kyllin ilman esikasvatustakin. Esimerkiksi tuoksuhernettä, kosmoskukkaa ja lehtikaalia en esikasvata lainkaan ja aina kukat puhkeavat kukkaan juuri parhaimpaan aikaan ja lehtikaalia syömme läpi kesän omasta pihasta. Oikeaa ja väärää tapaa ei ole olemassa, pitää vain valita kaikessa itselle se mieluisin ja sopivin.

Kuten toisesta kuvastakin näkyy, tiilet ladottiin viime syksynä vain kasaan puutarhan laidalle penkin kaltaiseksi rakennelmaksi, jotta saatiin ne tieltä pois. Nyt pitäisi päättää mihin haluamme ne käyttää. Muuraisiko kukkapenkin vai käyttäisikö polun rakentamiseen vai ihan jotain? Noppakivetkin makaavat maassa miten sattuu. Onneksi vuosien myötä kärsivällisyys on kasvanut eikä keskeneräisyys ärsytä samaan tapaan kuin ennen. Vaikka olenkin pääasiallisesti ihmistyyppiä, joka haluaa kaiken valmiiksi heti, siirtolapuutarhalla olen toiminut toisin. Niinä kesinä, kun sade on piiskannut päivästä toiseen tai arkityöt ovat painaneet päälle, piha on saanut olla hunningolla ja olemme tehneet vain välttämättömimmät. Vaikka asumme kesät siirtolapuutarhalla, kaikkia suunnitelmia ei pysty toteuttamaan halusta huolimatta. Aika ei yksinkertaisesti riitä ja haluamme myös viettää vapaa-aikaa ilman jatkuvaa projektia. Joitakin muutoksia teemme heti idean saatuamme, toisiin ongelmakohtiin emme ole löytäneet vieläkään ratkaisua ja pian alkaa kymmenes vuotemme siirtolapuutarhalla. Kippis sille!

Tähän mennessä olemme siivonneet vanhoja perennoja pois, mutta pian päästään taas kitkemään ja lapioimaan kukkapenkkeihin uutta multaa. Kasvilaatikoiden sisällöt ja kylvöt on vielä suunnittelematta, mutta ei onneksi ole kiirettä. Nyt on fiilistelyn ja ideoinnin aika.

Allium eli ukkolaukka

Iisoppi 

Kasvitieteellinen esikko

Kultatyräkki

Palavarakkaus

Unikko, poimulehti ja tulppaanit

Raikas lohisalaatti

Kevät on tullut kohisten ja sen on huomannut parhaiten siinä, etten ole ehtinyt päivittää blogia lainkaan. Töiden lisäksi puuhaa riittää taas yllin kyllin, kun siirtolapuutarhamökkiä ja sen pihaa pitää laittaa valmiiksi. Kevätkylvöjä en tehnyt alkuvuodesta lainkaan, kun ajattelin, että keväällä ollaan kuitenkin kotoa pois sellainen pätkä, että osa taimista kuolisi poissaolomme aikana. Toisin kävi, mutta onneksi vielä ehtii kasvimaan anteja esikasvattaa ja valmistautua tulevaan kesään.

Upeasta auringonpaisteeesta huolimatta kevyempiä ja raikkaampia ruokia on tullut nautittua yllättävän vähän, mutta nyt ne alkavat houkutella entistä enemmän. Tämä yksinkertainen thaimaalaishenkinen lohi larb eli lohisalaatti osui kerralla maaliin ja uskon tästä tulevan lempisalaattini. Reseptissä lohi on paistettu paistinpannulla, mutta mielestäni kalaksi sopii yhtä hyvin myös graavi- tai kylmäsavulohi ja tietysti kaikki suomalaiset vaaleat kalatkin. Mikäli kaipaat salaattiin lisää ruokaisuutta, keitä mukaan kananmunat tai lisää joukkoon kypsiä voipapuja ja pähkinöitä. Tai keitä kylkeen riisiä ja sekoita lohiseoksen joukkoon. Yrttien lisäksi salaattiin voi lisätä myös retiisiä ja erilaisia salaatteja, joten varioi aineksia sen mukaan, mitä jääkaapistasi löytyy.



Lohi larb 

150-200 g lohta per henkilö
suolaa, mustapippuria
öljyä
1-2 rkl kalakastiketta
1 tl sokeria
3 rkl raakaa jasmiiniriisiä
1 punasipuli ohueksi viipaloituna
2 tl chilihiutaleita
tuoretta korianteri hienonnettuna
tuoretta minttua hienonnettuna
3 kevätsipulinvartta ohueksi leikattuna
3 rkl limen mehua

Valmista ensimmäiseksi paahdettu riisi. Tämä tuo mukavan makuelämyksen kokonaisuuteen, mutta ei ole välttämätön, sillä paahdettua ja hienonnettua riisiä ripotellaan lopuksi vain annoksen päälle. Paahda riisiä kuivalla pannulla 4-5 minuuttia tai kunnes se on vaalean ruskeaa. Siirrä riisi mortteliin ja jauha hienoksi.

Kuivaa lohipala ja mausta suolalla ja pippurilla. Paista kala kuumalla pannulla öljyssä kypsäksi, aloita nahkapuolelta. Kypsyminen riippuu kalan paksuudesta, joten tarkkaile tilannetta. Käännä ympäri ja paista hetken aikaa myös toiselta puolelta. Kalan voi toki kypsentää myös uunissa.

Paloittele kala kulhoon ja mausta se kalakastikkeella ja sokerilla. Anna kalan jäähtyä.

Lisää chilihiutaleet ja punasipuli lohen joukkoon. Annostele kala sen jälkeen lautasille, lisää joukkoon korianteri, minttu, kevätsipuli ja limen mehu. Sekoita varovasti ja ripottele riisijauhetta päälle. Mausta kalakastikkeella ja nauti heti.

Papuja viinissä

Tässä ruoassa kanan sijaan pavut ovat pääosassa ja maistuivat niin taivaalliselta kanaliemeen tehtynä. Kyseessä ei siis ole täysin kasvisversio, mutta se johtui vain siitä, että olin keittänyt viikonloppuna luista ja pakastimeen kerätyistä kasvisten jämistä kanaliemen. Minulla on siis tapana kerätä varsisellereiden, porkkanoiden, sipuleiden, yrttien jne. päitä, kuoria ja huonompia osia pakastimeen liemien tekemistä varten. Teitpä sapuskan sitten kasvis- tai kanaliemeen, osta parasta mahdollista (ellet tee itse), sillä liemellä on varsin tärkeä rooli. Toinen asia on sitten se, haluatko syödä pavut patamaisen paksuna vai keittomaisena. Me valitsimme nestemäisemmän version, ehkä ensi kerralla sitten patamaisempaa papupataa juuresmuusin kera.

Puoliso oli bongannut reseptin New York Timesin ruokaosiosta - onneksi! Lämmin ja lempeä pata houkutteli alkuviikosta, kun kurkkukipu ilmoitti flunssa-aallon pyörähtäneen meidänkin kotiin.  Ruoka sopii täydellisesti hiihtolomapäiviin ja viikonlopun lounaisiin, vaikkei talvesta nyt varsinaisesti olekaan tietoa. Tätä nopeasti valmistuvaa kasvisruokaa tullaan meillä kokkailemaan vastedeskin!


Papuja viinissä eli haricots blancs au vin 4 annosta

öljyä tai voita paistamiseen
3 porkkanaa kuutioituna
5 salottisipulia hienonnettuna
suolaa, mustapippurilla
200 g (1 rasia) herkkusieniä paloiteltuna
timjamin oksia
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 rkl tomaattipyrettä
5 dl kana- tai kasvislientä
1 dl punaviiniä
2 prk (4 dl) cannellini- tai valkopapuja
loraus konjakkia
1 rkl balsamicoa
tuoretta persiljaa hienonnettuna


Paista porkkanoita ja sipuleita 5 minuuttia öljyssä tai voissa, mausta suolalla ja mustapippurilla. Lisää herkkusienet joukkoon ja jatka paistamista, kunnes sienet saavat väriä ja kasvikset alkavat pehmentyä.

Lisää sen jälkeen valkosipulit, timjami, tomaattipyre ja viini mukaan. Anna viinin haihtua kokonaan  pois. Kaada lopuksi kanaliemi, pavut ja konjakki joukkoon ja anna ruoan muhia miedolla lämmöllä 20-30 minuuttia.

Poista timjamin oksat ja mausta pavut lopuksi balsamicolla ja ripottele persiljat joukkoon. Maista ruokaa ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

Gdanskin nähtävyydet

Useista museoista ja kohteista huolimatta Gdanskin parhaat nähtävyydet löytyvät vanhasta kaupungista Glowne Miastolta, lähinnä Dlugalta ja Mariackalta. Sikäli mikäli siis pidät kauniin pastellisista ja koristeellista rakennuksista. Rakennukset pommitettiin toisen sodan aikana maan tasalle, mutta meidän kaikkien onneksi ne päätettiin rakentaa alkuperäiseen asuunsa uudestaan. Kulje siis katuja ristiin rastiin ja poikkea ihastuttaviin kahviloihin, jotka ovat auki puolille öin asti. Kaupunki antaa parastaan ja riittää, kun pidät silmät avoinna ja kiikaroit kaiken kauniin perään.

Vanhana hansakaupunkina myös satama ja Motwala-joen varsi ovat luonnollisestikin keränneet ihmisiä ympärilleen ja ympäristö on näin sisämaassa kasvaneena varsin mielenkiintoinen. Varaudu kuitenkin siihen, että kaupungin kaikki turistit parveilevat juuri täällä joenvarren ja Dlugan alueella.

Toisen maailmansodan museo on Gdanskin vaikuttavimpia museoita ja nähtävyyksiä ankeasta aiheestaan huolimatta. Uusi museo esittelee hyvin seikkaperäisesti sodan historiaa, joten mikäli haluat tänne, varaa aikaa kunnolla. Kaksi tuntia menee kuin varkain etkä ehdi kuin pintapuolisesti raapaista aihetta. Eli varaa enemmän aikaa ja vietä kahvilassa kunnon tauko jaksaaksesi keskittyä näyttelyyn. Ja mikäli ehdit Gdanskin-reissun aikana vain yhteen museoon, toisen maailmansodan museo on oikea valinta. Kovin monesta museosta minulla ei tällä kertaa olekaan kokemusta, sillä en päässyt käymään kansallismuseossa remontin vuoksi ja moneen muuhun en jaksanut jostain syystä lähteä.

Gdanskin kaupungin historiallinen museo on toiminut aikoinaan kaupungintalona ja sijaitsee aivan ytimessä Dlugan varrella Neptunus-lähteen kulmalla. Sisään kannattaa poiketa pelkästään näiden hengästyttävän upeiden kattojen vuoksi. (Itselle tuli näistä heti mieleen Pyhän Markuksen kirjasto "Sale monumentali della Biblioteca Marciana" Venetsiassa, johon pääsee tutustumaan Museo Correrin kautta.) Sisällä on myös kaupungin vanhaan kaupunkiin keskittyvä valokuvanäyttely ennen ja jälkeen toisen maailmansodan ja myös kaupungintalo tuhoutui sodan aikaan. Onneksi osa kattomateriaaleista ja ornamenteista säilyi pommitusten keskellä ja saatiin turvaan ennen kuin venäläiset ehtivät kaupunkiin. Parilla eurolla pääsee hyvin erilaisiin tunnelmiin ja kaupungintalon torniinkin pääsee kesäkautena ihastelemaan näkymiä. Historialliseen museoon kuuluvat myös Uphagen's House, meripihkamuseo ja postimuseo.

Uphagen's House eli kauppiaan talo tarjoaa niin historian havinaa kuin silmän iloakin. 1700-luvulla rakennettu kauppiaan talo on harvinaisuus siinä, että se on yleisölle avoinna. Museoksi rakennus avattiin jo 1911, mutta sille kävi niin kuin monelle muullekin upealle talolle Gdanskissa, se tuhoutui toisen maailmansodan aikaan. Sokkeloinen talo henkii aikansa henkeä huolimatta siitä, että materiaalit ovat uusia. Oikeanlaiseen tunnelmaan on päästy huonekaluilla, jotka ovat pääosin 1700-luvulta.

Gdanskissa riittää myös kirkkoja ihailtavaksi ja Pyhän Marian kirkko on niistä merkittävin. Keskellä vanhaa kaupunkia kirkko toimii myös loistavana maamerkkinä, mikäli suuntavaisto jossain vaiheessa katoaa. Ja vaikkei kirkot niin muuten innostaisikaan, kellotorniin kannattaa hyvällä säällä kiivetä, sillä sieltä aukea upeat näkymät yli Gdanskin. 

Marian kirkon takaa löytyy moderni suihkulähde, Four Quarters Fontain, joka on erityisesti lasten mieleen.

Lue myös:
Gdanskin ravintolasuosikit
Gdanskin tunnelmalliset kahvilat
Syysloma Gdanskissa