Kesästä tuntuu olevan ikuisuus, vaikka ikkunasta ulos katsoessa näyttää siltä, ettei se ole vielä edes loppunut. Toukokuussa intoilin siitä, että kalenteri oli tyhjä kaikista menoista. Kokemuksesta tiesin, että niin arkipäivät kuin viikonloputkin täyttyvät kyllä. Liiaksikin asti. Jälkikäteen muisteltuna voi todeta tapahtuneen paljon, sillä tuntuu etten edes muista kesästä kaikkea. Lukuisat valokuvat kertovat onneksi, missä olemme liikkuneet ja kenen seurassa viihtyneet. Bucket list kesällä jäi tekemättä, mutta paljon tuli koettua ilman sitäkin. Parasta kesällä olivat:
Kesähappeningit
- toukokuinen lomamatka puolison kanssa
Madridiin, joka oli vielä ihanampi, mitä olin etukäteen osannut odottaa. Hurmaavia makuelämyksiä ja taidehistorian aarteita päivä toisensa perään. Tänne(kin) haluan uudestaan!
- parin päivän reissu äidin kanssa
Tallinnassa piti sisällään mm. ennen kokemattomia ravintoloita, kasvitieteellisen puutarhan, Balti Jaam Turgin ja Telliskiven rennon miljöön. Kaupunki tuntuu tarjoavan parastaan joka kerta ja uusia kohteita riittää koluttavaksi.
-
Viikinsaaren kesätetterin Aatamin puvussa ja vähän Eevankin ei päässyt hurmaamaan, mutta etkot ja jatkot vanhojen ystävien kera siitäkin edestä!
- juhannus juhlittiin tamperelaisten perinnemaisemissa eli Teiskossa häikäisevässä mökkimiljöössä syöden, saunoen ja paljuillen. Mukavaa vaihtelua tuttujen juhannusmaisemien sijaan.
- heinäkuu hyvästeltiin kaksin Järvenpäässä. Kiertelimme Tuusulanjärven taiteilijakodeissa helteisen viikonlopun ajan museokorttia vinguttaen.
- helteiset viikonloput läheisten kera, unettomat yöt, hodarit, kakut ja kylmät juomat!
Raflat
- huolimatta siitä, että puutarhahommat alkoivat jo huhtikuun puolella, itse kesäkausi alkaa aina vuosittain
Riesling- ja Spätburgunder -viikoilla. Tänä vuonna saimme nauttia kierroksesta vieläpä upeassa säässä!
- viiniä maisteltiin myös Sastamalassa
Tyrvään pappilassa. Teimme sinne myös toisen road tripin heinäkuussa kierrellen seudun vanhoja kirkkoja ja nauttien lounaaksi pappilan maukkaita kala-annoksia.
-
Hella & Huoneen uudet omistajat Humberto Pulido Garcés ja Ilmari Saarikoski kutsuivat juhlistamaan kesäkauden avajaisia ja uudistunutta listaa
- pääsimme riemuitsemaan kesää myös
ravintola Dabbalin herkkujen ääressä. Olemme käyneet syömässä siellä useamman kerran, mutten ole vielä koskaan tainnut kirjoittaa ravintolasta sen enempää. Suositus Dabbalille. Käy ihmeessä, jos ruokapaikka ei ole vielä tullut tutuksi!
- Tampereen uusimmista tulokkaista
ravintola Kajo ihastutti jo ensimmäisellä kerralla, mutta lounas on jäänyt toistaiseksi ainoaksi kokemukseksi ruoista. Kunhan sopiva rako löytyy, täytyy mennä illalliselle.
- kesäperinteeksi on muodostunut ajella Mänttään ja tänäkin vuonna palasimme eräältä viikonloppureissulta
ravintola Göstan kautta. Miten voikin olla aina niin maistuvia annoksia!
-
ravintola Sesonki Järvenpään Citymarketin kyljessä. Matti Jämsenin avaama rafla herätti keväällä huomiota sijainnillaan, mutta vahvasti näyttää siltä, että loistava ruoka maistuu pienemmissäkin pitäjissä. Olisi varmasti maistunut aina, mutta ihmiset ovat vuosikausia syöneet pienemmissä kunnissa ketjuravintoloissa ja huoltoasemilla, koska mitään muuta ei ole ollut tarjolla. Luojalle kiitos, tähän on tullut muutos! Itse
Järvenpään Citymarketista löytyy myös uskomaton sushitaivas! Taivas siksi, että sieltä voit itse käydä noutamassa sushit mukaan ja hinta määräytyy painon mukaan. Sushit voi myös tilata etukäteen valmiiksi.
- pysähdyimme pikaisesti paluumatkalla Hyvinkäälle lounaalle ja bongasimme kadun varresta
2Puuta Bistro & Barin. Kylmät tapakset täyttivät vatsamme ja intoilimme siitä, että kunnon ruokaa saa muualtakin kuin suuremmista kaupungeista.
- kesäloman loppupuolella otimme suunnan Pohjois-Savoon ja ajelimme vanhempien kanssa Sotkamoon maistelemaan
Haapala BnB:n anteja. Vastikään avattu bed and breakfast, ravintola ja panimo tuo kaivattua lisää Vuokatin maisemiin. Jos siis matkaat Vuokatin rinteisiin tulevana talvena, suosittelen lämpimästi suuntaamaan tänne ihastuttavaan maalaismiljööseen.
- jokakesäinen kohteemme
ravintola Paakari sijaitsee Kangasalla. Ranskalaista ruokaa suomalaisista raaka-aineista tarjoava ravintola on vuosi vuodelta pettämätön ja luottaa bistromaiseen tyyliinsä.
- ehdimme kuin ehdimmekin maistelemaan pinxtoja
Tamperradaan yhtenä iltana! Loppukesän tapahtuman aikaan on yleensä kaikkea muutakin säätöä niin paljon, ettei montaa pinxtoa ehdi maistamaan. Omat suosikit löytyivat Armas Kuppilasta ja Huberista,
lue täältä lisää.
- ja loppukesän kruunasi tutustuminen kotikulmien uuteen tulokkaaseen,
Kulma26:een, jossa on sekä bistron että baarin puoli. Mä niin rakastan ranskalaista ruokaa ja toivon saavani maistella sitä välillä myös täällä!
Museot
- kesän museokohteena Mäntän
Serlachius-museot ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa. Pienessä hopussa emme kuitenkaan ehtineet kokea kuin Göstan taideannin. Koen Vanmechelen kanateokset olivat aivan jotain muuta mihin aiempina vuosina on tottunut ja työt nostattivat esiin monenlaisia ajatuksia
- Tuusulanjärven ympärille 100 vuotta sitten syntynyt taiteilijayhteisö on kyllä käsitteenä ollut tuttu, mutta olimme aiemmin käyneet vain Halosenniemessä. Nyt päätettiin vihdoin tutustua muihinkin kohteisiin ja heinäkuinen viikonloppu tarjosi parastaan! Aloitimme kierroksen Juhani Ahon ja hänen puolisonsa Venny Soldan-Brofledtin kodista,
Aholasta.
Järvenpään taidemuseossa oli samaan aikaan menossa "Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta". Aholan kulmilta myös löytyi Jean ja Aino Sibeliuksen
Ainola, jonne osuimme sopivasti opaskierroksen aikaan. Ainolan sisko
Villa Cooper kuului myöskin alun alkujaan taiteilijayhteisöön, mutta se sijaitsee Järvenpään keskustassa edellisistä poiketen. Rakennusta pääsee kyllä ihastelemaan, mutta sitä ei ole pidetty yhtä hyvässä kunnossa kuin Ainolaa eikä se myöskään ole varsinainen museokohde. Villa Cooperissa myydään nykyään paikallisten käsityöläisten töitä.
Tuusulanjärven helmi oli mielestäni Eero ja Saimi Järnefeltin taitelijakoti
Suviranta, joka on vasta tänä kesänä ollut avoinna yleisölle etukäteisvarauksella. Ateljeekoti on vielä yksityiskäytössä, mutta opastuksen varaamalla saa nauttia talon ensimmäisen kerroksen annista ja ihanasta puutarhasta. Useiden kohteiden jälkeen alkoi jo tulla taideähky, mutta pistäydyimme vielä nopeasti runoilija J.H. Erkon taiteilijakodissa
Erkkolassa ja taidemaalari Pekka Halosen
Halosenniemessä.
- yhden innokkaan jalkapalloilijan innoittamana kävimme ensimmäisen kerran
Suomen jalkapallomuseossa Valkeakosken Myllysaaressa
- samaan automatkaan yhdistimme myös
Visavuoren, joka on kuvanveistäjä Emil Wikströmin taitelijakoti henkien samaa kansallisromanttista tunnelmaa kuin Ainola ja Halosenniemikin. Kohde on entuudestaan tuttu, mutta edelleen niin asuin- kuin ateljeerakennus saavat huokailemaan ihastuksesta.
-
Mobilia, tieliikenteen valtakunnallinen erikoismuseo Kangasalla tarjosi pienoisen yllätyksen. En ollut siellä käynyt aiemmin, mutta helteisenä päivänä kohde oli mitä mainioin! Autonäyttelyiden ja lounaan lisäksi hyppäsimme myös järveen ja minäkin uin siellä ensimmäisen kerran koko kesänä! Loistava kohde lapsiperheille.
- yhdistimme Paakarin lounashetkeen myös visiitin
Kimmo Pyykkö -museoon, koska puoliso ei ollut siellä koskaan käynyt ja koska siellä oli esillä Urpo, Hymy ja Jeppe Lahtisen keräämä taidekokoelma. Teokset ovat aiemmin olleet esillä
Villa Urpossa, mutta siellä en ole koskaan käynyt.
- kesäkauteen mahtui vielä yksi uusi kohde, jossa emme olleet aiemmin käyneet.
Jyväskylän luontomuseo sijaitsee Harjun Vesilinnassa ja täytettyine eläimineen muistutti kovasti Tampereen Vapriikin luontomuseota. Kiva paikka ja erityisesti lasten mieleen!
Kulunut kesä oli varsin helteinen, hektinen eikä puutarhatyöt oikein maistuneet. Siirtolapuutarha tarjosi kuitenkin parastaan, sillä kaupunkikoti oli varsin helvetillinen pätsi päällä maan. Mutta olihan se ihanaa, kun tänä kesänä saimme nauttia niin aamiaisista kuin illallisistakin terassilla! Mutta nyt olen valmis lempivuodenaikaani syksyyn, tulkoon ruska ja sateet!
