Yrttinen bostonleipä

maanantai 11. maaliskuuta 2019



Kevättä kohti mennessä keittiön kaappien sisältö huutaa inventaariota, sillä vaikkei keskellä lumisadetta siltä tuntuisikaan, kesäkausi ja sitä myöten mökkielämä alkaa ihan just. Kuivakaapista löytyikin sopivat jauhon jämät ja päätin leipoa viikonloppuna perinteisen bostonleivän. Edellisestä olikin kulunut jo vuosikymmen ja ehdin harmitella, miksei tämä näyttävä leipä ole tullut aiemmin mieleen. Samalla kaivoin pakastimesta siirtolapuutarhalla kasvatetut persiljat täytteeseen mukaan, joten voin myöntää kyllä pakastimen tyhjentämisprojektinkin alkaneen tässä samalla. 

Bostonleipä on siitä kiitollinen leipä, että täytteeksi voi käyttää niin yrttejä, juustoja, pestoa, kasviksia kuin lihatuotteitakin. Erittäin loistava keino käyttää kaikenlaisia tähteitä pois. Taikinaan voi käyttää voin sijaan öljyä ja persiljat vaihtaa oreganoon, basilikaan jne. Korvapuustien tapaan valmistettava leipä on upeannäköinen ja sopii niin arkeen kuin juhlaan. Ah, miten upea leivästä tulisikaan perinteiseen kuivakakkuvuokaan tai kranssin muotoon tehtynä! 


Yrttinen bostonleipä

2,5 dl vettä
1 pss kuivahiivaa tai vajaa 1/2 pkt tuorehiivaa
1 kananmuna
1 tl suolaa
ripaus sokeria
4 dl vehnäjauhoja
3 dl täysjyvä-, speltti- tai sämpyläjauhoja
50 g voita

Täyte
100 g voita tai tuorejuustoa
3-4 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1-2 dl persiljaa hienonnettuna
1 dl parmesania raastettuna

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva siihen. Sekoita suola, sokeri ja kananmuna joukkoon. Alusta jauhot mukaan ja lisää lopuksi pehmeä voi. Anna taikinan kohota liinan alla noin tunnin ajan. 

Tee sillä välin täyte sekoittamalla aineet tasaiseksi. 

Kauli taikinasta suorakaiteen muotoinen levy ja levitä täyte levylle. Pyöritä tiiviiksi rullaksi ja leikkaa 2-3 sentin paksuiksi paloiksi. Nosta palat vieritysten uuni- tai leipävuokaan ja paista leipää 175 asteessa noin 45 minuuttia. Anna leivän jäähtyä hetken vuoassa ennen kuin nostat sen vuoasta pois. 

2 kommenttia

Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.