Soija-seesamikirjolohta sous vidella kypsennettynä

Sous vide -kypsentäminen kuulostaa vaikealta, vaikka oikeasti kysymys on vain siitä, että raaka-ainetta kypsennetään vakuumissa matalassa lämmössä. Kypsennystapa on tuttu ravintolakeittiössä työskenteleville, mutta sous vidella voi kypsentää kotonakin ilman erikoisia laitteita. Selatessani keittokirjaa muistin meillä olevan kotikeittiöön sopiva sirkulaattori, joten päädyin valmistamaan simppeliä alkuruokaa kirjolohesta. Useimmiten olemme käyttäneet sirkulaattoria lihan kokkaamisessa, mutta se sopii myös kalalle ja kasviksillekin. Sous vide toimii erinomaisesti lihaa grillatessa, sillä lihan kypsyyden saa säädettyä sopivaksi ja grillissä otettua vain väriä ja makua lihan pintaan. Mikäli sinulla ei ole sirkulaattoria, kalan kypsentäminen onnistuu kattilassa lämpömittarin ja lämpöä kestävän pakastuspussin avulla. Kotikeittiöön sopivan pienen sirkulaattorin hinta lähtee 100 eurosta ylöspäin. 

Tyhjiökypsennetystä kirjolohesta tuli samettisen pehmeää ja sen väri oli upean punertavaa. Reseptissä oli käytetty lisukkeeksi vain kurkkua ja sipulia, mutta lisäsin fenkolia mukaan antamaan lisää rapeutta. Fenkoli sopii hienosti soijaiseen makumaailmaan!

Mikäli kaipaat uusia ideoita kalan valmistamiseen, suosittelen ostamaan tai lainaamaan kirjastosta Mikko Takalan, Mika Remeksen ja Sami Rekolan tekemän Kala - pinnan alta pannulle -kirjan. Kirjan sivuilta löytyy paljon infoa kalasta, sen kasvattamisesta, pyydystämisestä ja valmistamisesta. Upeista resepteistä puhumattakaan! Lautaselle on päätynyt jo monta uutta makuyhdistelmää.


Soija-seesamikirjolohi 4-6 henkilölle alkuruokana
resepti Kala - pinnan alta pannulle -kirjasta

350 g ruodotonta kirjolohifileetä

Marinadiin:
1/2 valkosipuli hienonnettuna
1 salottisipuli hienonnettuna
1/2 dl soijakastiketta
1 rkl kalakastiketta
1 limen raastettu kuori + limen mehua 1-2 rkl

Tarjoiluun:
puolikas tuore kurkku
1 salaattisipuli
pala fenkolia
mustia ja valkoisia seesaminsiemeniä

Sekoita marinadin ainekset keskenään. Ota 2 rkl kastiketta sivuun. Sulje kirjolohifilee Minigrip- tai vakuumipussiin marinadin kanssa.

Valuta kattila puolilleen vettä ja kuumenna vesi 45-asteiseksi. Käytä tässä mittaria apuna ja pidä se vedessä koko kypsennyksen ajan, ellei sinulla ole sous vide -laitetta. Laita kala kypsymään pussissa veteen. Sulje pussi vasta kun tuote on vedessä, jotta pussiin ei jää ilmaa. Voit kiinnittää pussin halutessasi kattilan reunaan pyykkipojalla. Pyri pitämään lämpö 45 asteessa ja kypsennä kalaa noin 30 minuuttia. (Minun lohipalalleni tämä aika oli liikaa enkä saanut kalaa enää nopeasti paistettuna pannulla.) Poista pussi vedestä ja anna vetäytyä huoneenlämmössä 10 minuuttia ennen avaamista.

Leikkaa kurkku, sipuli ja fenkoli ohuiksi viipaleiksi ja mausta aiemmin sivuun otetulla kastikkeella.

Paista kalan pinta nopeasti paistinpannulla ilman rasvaa 4-5 sekuntia tai kärvennä pinta kaasupolttimella.

Lohko kala lautasille esille ja viimeistele annos kurkku-, sipuli- ja fenkolisiivuilla. Ripottele lopuksi päälle seesaminsiemeniä.

Ruoan voi tarjota niin kylmänä kuin lämpinäkin, mutta mielestäni se on parempi haaleana tai kylmänä heti tuoreeltaan. Maku ja rakenne eivät säily enää seuraavaan päivään raikkaana.

Pistä parsasta pöytään!

Eurooppalaiset parsat ovat saapuneet kauppoihin jo tovi sitten ja niillä on ehditty herkutella jo useamman kerran! Hieman yllättävää on tosin ollut se, etten ole kehitellyt pöytään uudenlaisia parsaruokia. Toisaalta ei mikään ihmekään, sillä blogista löytyy monta hyväksi todettu parsa-annosta. Tähän koosteeseen on päässyt mukaan niin nopeasti valmistuvia alkuruokia ja salaatteja kuin lämpimiä pääruokia. Täyttävämmät annokset ovat kuitenkin vähemmistössä. Kaikkien keittiössä sesonkiherkku parsa ei ole noussut suosikiksi, mutta luulen sen johtuvan ennen kaikkea liiallisesta kypsentämisestä. Itse syön mieluummin raakaa tai napakkaa kuin ylikypsää lötköä tankoa. Suosittelenkin antamaan parsalle uuden mahdollisuuden.

Pikavinkit parsan ostamiseen ja valmistamiseen:
1) osta parsoja ainoastaan niiden sesonkiaikana eli keväällä ja alkukesällä. Eurooppalaisten parsojen sesonki on huhti-kesäkuun välisenä aikana. Kotimaisten sesonki alkaa kesäkuussa.
2) osta torilta ja kaupasta ainoastaan eurooppalaisia tai kotimaisia parsoja, jotta ne ovat mahdollisimman tuoreita
3) valitse mahdollisimman ohuita parsoja, jolloin ne eivät ehtineet kasvaa paksuiksi ja puisiksi eikä niitä ole välttämätöntä kuoria. Valkoiset parsat sen sijaan on hyvä kuoria. Kaupassa on tarjolla myös erittäin ohuita villiparsoja. Huom! Ota kuoret talteen ja käyttää kasvisliemeen.
4) valmista parsat mahdollisimman pian ostamisen jälkeen äläkä hilloa niitä jääkaapissa
5) väännä tai leikkaa parsan alaosa pois (2-5 cm) ja valmista jämäpaloista liemi esimerkiksi risottoa varten
5) vihreä parsa kypsyy nopeammin kuin valkoinen lajitoveri: parsa valmistuu muutamassa minuutissa uunissa grillivastuksen alla tai grillissä. Uunissa paahtaminen tai pannulla paistaminen vie 5-15 minuuttiin parsan paksuudesta riippuen.


Parsaa alkuruokana ja lisukkeena:

Valkoista parsaa rakuunan kera
Maailman helpoin parsapiirakka
Sitruunaiset parsaleivät
Pankokuorrutteiset parsatangot
Parsavanukas ja tomaattisalaatti
Kylmäsavulohta, parsaa ja uppomunia

Parsa salaateissa:

Parsaa ja appelsiinikastiketta
Parsaa ja paholaisen munia
Parsaa, artisokansydämiä ja herneitä
Raaka parsasalaatti
Salaatti grillatusta paprikasta ja parsasta

Pääruokia:

Parsa-fenkolirisotto
Parsalasagne
Parsapasta

Ravintolavinkit Venetsiaan

Hyvien ravintoloiden löytäminen voi olla työn alla myös Italiassa. Pelkästään siksi, etten halua kävellä sisään ensimmäiseen eteen tulevaan ja erittäin todennäköisesti ylihintaiseen ravintolaan. Venetsiassa väärät valinnat olivat enemmän kuin mahdollisia, mutta onneksemme vältyimme huonoilta kokemuksilta. Yksi syy voi olla siinä, että yövyimme Venetsiassa kolme yötä ja ehdimme ylittää monta siltaa ja kanaalia, eksyä milloin minnekin ja törmätä paikallisten suosimiin trattorioihin. Joitakin ravintoloita olimme bonganneet jo kotona netin ja oppaiden ääressä, mutta teimme vasta paikan päällä lopulliset päätökset. Pariin paikkaan olisi pitänyt ymmärtää tehdä varaukset etukäteen ja näin ollen söimme pikaisesti vain yhdet ruokalajit illalliseksi.

Mutta kolme paikkaa jäi erityisesti mieleen! Ensimmäisenä päivänä kävelimme suoraan Osteria La Zuccaan.  Siis ensin tietysti hortoilimme sinne tänne ja eksyimme matkalaukkujemme kanssa löytääksemme yöpymispaikkamme. Toki näimme sen, mutta emme tienneet kuinka pääsisimme sinne perille. Tämä oli erittäin yleistä seuraavan neljän päivän aikana kävellessämme pitkin kaupunkia. La Zucca näytti olevan täynnä ja iloksemme suurin osa asiakkaista oli paikallisia asukkaita. Mahduimme onneksi sisään, mutta suosittelen varaamaan etukäteen pöydän, mikäli et matkusta Venetsiaan sesonkien ulkopuolella. Nautimme pitkän lounaan ja ihastelimme jälleen italialaista yksinkertaista makupalettia. Kaikki syömämme annokset olivat puhtaan raikkaita, mutta niin maittavia.

La Zucca - Osteria con cucina
Santa Croce 1762

Toinen mainitsemani paikka on sekä vältettävien että käytävien listalla. Kuuluisa Harry's Bar on vertaansa vailla ja Ernest Hemingway on ollut yksi baarin kuuluisimmista asiakkaista ammoisina aikoina. Tätä korttia ei voinut jättää katsomatta ja suuntasimme osoitteeseen museokierroksen jälkeen. Sisustus ja tarjoilijoiden univormut vievät ajatukset saman tien entisiin aikoihin, vaikka asiakaskunta muodostuikin lähinnä leveää puhuvista amerikkalaisista. Baaria on myös mainostettu Bellinien keksijänä ja sellaisen minäkin päädyin siemailemaan. Kahden drinkin maksaessa 33 euroa, en hennonut ryystää juomaa nopeammin, vaikka kuinka olisi janottanut. Bellini oli todella kallis ottaen huomioon, että paikallinen prosecco oli oikeasti edullista. Jos vielä kiinnostaa, ota suunnaksi Calle Valleresso 1323.

Se, mitä Venetsiassa ehdottomasti kannattaa maistaa, on cicchetit! Pienet tapaspalat vievät kielen mennessään ja maistuvat niin lounaaksi kuin aperitivoksikin. Harmittavasti huomasin vasta nyt Marimenten mielestä parhaat cicchetit Venetsiaan. Me päädyimme Osteria Al Squeroon ennen kaikkea sen sijainnin vuoksi, sillä olimme juuri tuolloin Dorsoduron alueella museovisiittien myötä. Suurin osa vitriinin ciccheteistä oli koottu patonkipalojen päälle ja ne maksoivat 1,20 €/kpl, mutta toki sieltä löytyi kalliimpiakin makupaloja. Me keskityimme liha- ja kalaversioihin, mutta kasvispalojakin oli kyllä tarjolla. Pidimme kaikista ja nautimme paikallisia viinejä palan painikkeeksi!

Osteria al Squero
Dorsoduro 943/944

* * *

Lue myös:
Postikortti Padovasta
Orto Botanico di Padova
Ravintolavinkit Padovaan
Viehkeä Veneto - Padova
Päiväretki Vicenzaan
Valloittava Venetsia
Venetsia aikaisin aamulla
Venetsian museot
Viehkeä Veneto - päiväretki Muranoon
Lumoava Burano

Venetsian museot

Parin vuoden takaisen Venetsian must see -kohteista yksi oli Peggy Guggenheimin museo. Sellainen siitä tuli sen jälkeen, kun olin lukenut Peggyn itsensä kirjoittaman Taiteenrakastajan tunnustuksia. Samaan aikaan taisin nähdä Guggenheimiin liittyvän dokumentin. Taidevaikuttajan omaeläkerta viehätti siinä määrin, että museosta tuli juuri se kohde, joka oli pakko nähdä. (Jokaisella matkalla meillä kummallakin on yleensä päätettynä yksi kohde tai ravintola, jota emme voi jättää väliin.) Canal Granden varrella sijaitseva museo oli mielestäni järkyttävän hurmaava juuri veden läheisyyden vuoksi. Toisella puolella rakennusta oli rauhallinen puutarhamiljöö ja toisella puolella pystyi fiilistelemään kanaalin vielä outoa ja uutta tunnelmaa. Venetsian museo olikin ensimmäinen Guggenheim-museo, missä koskaan olen käynyt. Ja täältähän Guggenheimin museoiden leviäminen maailmalle sai juuri alkunsa.

Samana päivänä pistäydyimme myös aivan Guggenheimin lähettyvillä sijaitsevaan Accademiaan, joka sijaitsee samannimisen sillan kupeessa. Gallerie dell'Accademia on alkujaan ollut taidekoulu ja moni merkittävä italialainen taiteilija on saanut sinne teoksensa esille. Museo on aika klassisen perinteinen uskonnollisine aiheineen ja rakennuksen myötä kokonaisuus on mahtipontinen.

Piazza San Marcolla sijaitseva Museo Correr on varmaan yksi Venetsian tunnetuimpia museoita, mutta olisipa hauska tietää, kuinka moni aukiolla ihaileva astuu museon ovista sisään. Venetsian historia taiteen kautta ei taida houkutella samaan malliin kuin arkkitehtuurin ja kanaalien ihaileminen.

Pisani Library

Samassa rakennuksessa sijaitsee myös Pyhän Markuksen kirjasto eli Biblioteca Nazionale Marciana. Kirjaston rakentaminen on aloitettu jo vuonna 1537 Jacopo Sansovinon suunnitelman mukaisesti. Kirjaston "päähalli" Sala d'Oro ja kullattu katto puhuu omaa kieltään. Tällaisessa tilassa lukemisesta ei kyllä oikeasti tulisi mitään, katse hamuilisi ihan jonnekin muualle kuin kirjaan. 

Sala d'Oro

Correrin museossa ollessamme pääsimme myös todistamaan aitiopaikalta sään vaihtelua suoraan silmiemme edessä. Yhtenä hetkenä taivas tummui ja piiskasi maahan kunnon sateen. Hetken kuluttua aurinko jo kiilasi esiin. Sää vaihtui muutamassa minuutissa kuin alleviivaten kaupungin dramaattisuutta. Museon kahvilasta on todella upeat näkymät San Marcon aukiolle ja tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää, vaikkei taide niin kiinnostaisikaan.

Venetsian yksi mielenkiintoisimmista museoista löytyi barokkityylisestä marmoripalatsista Santa Crocesta aivan kanaalin laidalta. Ca'Pesaro sijaitsee kuulemma luonnontieteellisen museon lähellä, mutta tämä tieto ei meitä juurikaan auttanut, sillä emme käyneet siellä lainkaan. Kävelimme kuitenkin aika suoraan Rialto Mercatolta kohti museota ja eteen aukeava näkymä oli yllätys niin ulko- kuin sisäpuolelta. Kapeiden kujien jälkeen emme osanneet odottaa näin avaraa ja upeaa eteemme. Modernin taiteen museossa on esillä Klimtin, Matissen ja Chagallin töitä ja kokonaisuus oli valloittava. Puolet vaikutelmasta teki itse rakennus, sillä se on todella upea.

Yksi Rodinin monista Ajattelija-valoksista

Jos Venetsian museot kiinnostavat, kannattaa harkita museopassin ostamista, sillä se tulee nopeasti edullisemmaksi kuin ostaa erillinen lippu kuhunkin museoon. Edellyttäen tietysti, että käy useammassa museossa. Ja joka toinen vuosi tarjonta räjähtää äärimmilleen, sillä aina parittomina vuosina järjestetään Venetsian biennaali. Olisipa ihanaa päästä vielä Venetsiaan uudemman kerran!

* * *

Lue myös:
Postikortti Padovasta
Orto Botanico di Padova
Ravintolavinkit Padovaan
Viehkeä Veneto - Padova
Päiväretki Vicenzaan
Valloittava Venetsia
Venetsia aikaisin aamulla
Päiväretki Muranoon
Lumoava Burano
Ravintolavinkit Venetsiaan