Joensuun visiitti aloitettiin heittämällä laukut hotellihuoneeseen, vaihtamalla vaatteet ja suuntaamalla taidemuseoon. Olipa sitten Suomessa tai ulkomailla, kannattaa museot sisällyttää ohjelmaan. Rakennukset ovat toinen toistaan upeampia ja aina oppii jotain uutta. Olen yrittänyt usuttaa tuttuja ulkomailla museoihin pelkästään ilmastoinnin ja wc:n takia! Jos muualla wc:t ovat likaisia ja luokattomia, museoissa asian laita on päinvastoin ja moneen museoon pääsee ilmaiseksi. Toisin kuin Suomessa.
Joensuun taidemuseossa oli juuri auennut 50-vuotisnäyttely, jossa oli esillä kiinalaista taidetta. Veistoksia, rullamaalauksia, keramiikkaa ja posliinia eri dynastioiden ajoilta. Kiinalaisen mytologian tärkeimpiä eläimet ovat lohikäärme ja hevonen, ja ne ovatkin esillä monin tavoin.
Missä tahansa menemmekin, ruoka on aina tärkeässä roolissa. Itäsuomalaista osaamista nautimme ravintola Kielossa, jonka annista voitte lukea tarkemmin täältä. Rehtiä, suomalaista, paikallista. Osataan sitä Joensuussakin!
Joensuusta ajelimme mutkitellen kohti Imatraa. Maistoimme Cafe, bar & nightbar Murussa paikallista siideriä ja sitähän oli saatava mukaan. Näin matka suuntatui Niemishoviin siiderinhakuun. Niemisbygård on erikoistunut englantilaistyyppiseen siideriin, jota he valmistavat oman omenatarhan sadosta. Paikalle ei kuitenkaan voi noin vain pölähtää vaan soitimme tilalle etukäteen. Ajelu oli mutkan arvoinen, sillä ostimme myös viher- ja valkoherukoista tehtyä kuohuvaa.
Imatralle ajoimme puhtaasti hotellin takia. Kumpikaan meistä ei ollut koskaan aiemmin yöpynyt Imatran Valtionhotellissa, joten siksi sinne. Itse hotelli on upea näky, mutta kaipaisi hiukan kunnostusta. Palvelu oli hyvää, mutta ravintolan ruoka sortui ketjumaisen pliisuksi. Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että olisi kannattanut käydä myös kylpylässä ja hoidoissa. Ja ajoittaa reissu Imatra Big Band -festivaalien parhaimpien keikkojen aikaan. Ja muista, että olet kosken partaalla klo 18 aikaan! Me emme olleet. Imatra itsessään ei kovin ihmeitä antanut ja lähdimme heti hotelliaamiaisen jälkeen kohti Punkaharjua ja Savonlinnaa.
 |
| Katja Tukiaisen teos Punkaharjun Retretissä |
Ensimmäinen stoppi Imatran jälkeen otettiin Punkaharjulla Jytkyjen näyttelyssä. Ehdoton kesäkohde, vaikkei joka vuosi käydäkään paikan päällä.
Savonlinna kylpi auringossa ja antoi parastaan. Tori kuhisi elämää, satama oli täynnä veneitä, Olavinlinna seisoi jylhänä, upeana veden ääressä ja ruoka oli taivaallista! Mikä jottei. Olisi voinut olla pidempäänkin, jos mökkipuutarhan olisi uskaltanut jättää pidemmäksi aikaa omille tolille.
Lörtsyjen lisäksi söimme ihan kunnon ruokaakin Panimoravintola Huvilassa, joka on ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka! Tästäkin ravintolasta löytyy tarkempi analyysi täältä. Kaupan päälle saimme Haloo Helsinki! -spektaakkelin, sillä keikka osui samalla illalle. Bändi ei omiin suosikkeihini kuulu, mutta ilta jää varmasti mieleen pitkäksi aikaa upean järvimaiseman ja kesäillan ansiosta.
Lomat on lusittu ja tästäkin tourneesta on jo aikaa. Nyt on mielessä jo syksyn viikonloppureissut, ehkä pääsen viimein Ouluunkin. Sanalla sanoen - suosittelen kaikille kotimaan matkailua! Avartuu pää sekä mieli ja kotikin tuntuu taas kodilta. Lapsuuden parhaimmat muistot ovat reissun päältä, siksi reissaan miehen kanssa näin aikuisenakin.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.