Kasvimaa oli näin ankea huhtikuussa. Kuukaudessa ehtii siis tapahtua paljon!
Tämä on kolmas kesämme siirtolapuutarhalla ja ensimmäisenä kesänä rakentamamme kasvilaatikot ovat osoittautuneet hyväksi ratkaisuksi. Tontin laidassa on pari koivua, jotka imevät vettä ja siksi päädyimme laatikoihin. Tuolloin lehtokotilot ja elämänlankakin olivat riesaksi. Rikkaruohojen kitkeminen ja etanoiden kerääminen on tuottanut tulosta eikä niitä löydy enää nimeksikään. Täysinhän niistä ei pääse eroon, mutta on loistavaa, jos myös naapurit osallistuvat etanoiden keräämiseen omalta tontiltaan. Kasvilaatikoissa hyvää on myös se, ettei niissä kasva rikkaruohoja, koska ne on perustettu puhtaasta mullasta. Multaa kuitenkin häviää, joten sitä joutuu lisäilemään vuosittain, samoin kuin lannoitettakin.
Tänä vuonna olen myös viisastunut sen verran, että kun kasvikset ja juurekset olivat kasvaneet tarpeeksi isoiksi, nostin ruohosilppua taimien väliin. Näin kosteus pysyy paremmin laatikoissa eikä multa pääse kuivamaan niin helposti ja kasvit saavat luonnonmukaista lannoitusta siinä sivussa. Jossain radio-ohjelmassa ruohosilppua kehoitettiin laittamaan viisi senttiä, mutta niin paljonhan minä en sitä malttanut laittaa. Kuinkas ollakaan, silppu kuivui auringossa alta aika yksikön, eikä siitä ollut mitään hyötyä. Seuraavan ruohonleikkuun yhteydessä levitin ruohoa uuden satsin paremmalla menestyksellä.
Ruohosilppua valkosipuleiden ympärillä.
Kasvilaatikoita on yhteensä kymmenen ja niiden lisäksi on kaksi pyöreää penkkiä yrteille sekä kaikkien laatikoiden keskellä kukkapenkki. Se olikin ensimmäisiä asioita mitä päätin, halusin kasvimaalle myös kukkia. Niitä on myös kasvilaatikoissa, esimerkiksi samettikukat ovat kaalien kanssa samassa laatikossa, sillä ne torjuvat kaalikärpäsiä. Yksi keino torjua niitä olisi myös tehdä kiinankaalikaista, joka houkuttelisi tuholaisia puoleensa. Laitoin kerä- ja lehtikaalia kasvamaan viime kesänä ensimmäisen kerran eikä tuholaisista onneksi ollut mitään harmia. Toivon, että kaali kukoistaa tänäkin vuonna! Porkkana ja sipuli kannattaa myös sijoittaa vierekkäin, sillä sipuli karkottaa porkkanakärpäsiä. Yhteensopivia ovat myös kaali & salvia, kaali & iisoppi, endiivit & orvokit sekä peruna & papu. Jos tiedät muita pareja, kerro toki tulevia viljelyksiä varten.
Kasvimaalle kannattaa laittaa itämään myös syötäviä kukkia: kurkkuyrtti, kehäkukka, krassi, malva, orvokki ja ruiskukka.
Koska laatikoita on kuitenkin rajattu määrä, niissä kasvaa useampaa lajiketta. Laitan niiden paikat aina vihkoon ylös, jotta tiedän vaihtaa kasvisten kasvupaikkaa seuraavaksi kesäksi. Tämä siksi, että jos samaa kasvilajia viljelee vuodesta toiseen samalla paikalla, mullan laatu heikkenee ja kaikki ravintoaineet katoavat. Viljelykierto myös ehkäisee kasvitauteja ja tuholaisia. Puutarhakirjojen mukaan kasveja kannattaisi kierrättää niin, että ryhmät vaihtavat paikkaa seuraavasti
1. vuonna peruna
2. vuonna herneet ja pavut
3. vuonna kaalikasvit
4.vuonna juurikasvit ja salaatit
Kasvimaata rakentaessa emme maalanneet laatikoita lainkaan, sillä halusimme niiden harmaantuvan luonnollisesti. Näin kävikin jo ensimmäisenä kesänä ja ne sointuvat hyvin laatikoiden ympärillä oleviin pieniin sorakiviin. Kivet valittiin puhtaasti siksi, ettei kasvimaalle mennessä tarvitse laittaa kenkiä jalkaan vaan voi paljas jaloin kävellä siellä. Arvaan, että joku jo kuumeisesti miettii, että miten kivet saa pidettyä puhtaina kuivuneista lehdistä. Vuodet ovat nyt osoittaneet, että tuulen mukana lähtee suurin osa, osa jää taas laatikoiden viereen, josta ne on helppo nostaa pois. Tähän mennessä meidän ei ole tarvinnut turvautua lehtipuhaltajiin tai muihin kikkakolmosiin.
Jos siis olet kiinnostunut laatikkoviljelystä, suosittelen sitä lämpimästi. Yhdelläkin saa loistavan alun! Laatikoiden tekeminen on helppoa enkä lähtisi maksamaan valmiista laatikoista kymmeniä euroja. Itse tekemällä voi myös tehdä eri korkuisia laatikoita: salaateille ja yrteille riittää 20 cm:n korkeus, muille juurikasveille multaa tulisi olla 40-60 cm:n verran. Meillä korkeimmat ovat vain 30 cm korkeita, mutta olemme siitä huolimatta saaneet hyvän sadon myös porkkanoita ja perunoitakin. Jos siirtolapuutarhatontillamme ei olisi kasvanut koivuja ja jos se olisi yhdessä tasossa, olisimme saattaneet tehdä suuremman ja perinteisemmän kasvimaan. Koosta huolimatta tästä kasvimaasta on riittänyt iloa ja satoa meidän perheelle yllinkyllin. Kunhan vain muistaa kylvää kesän mittaan lisää retiisejä ja salaatteja.
Puutarhailoa!
