Tomaattinen katkarapukasari

sunnuntai 30. marraskuuta 2014


Tomaattinen katkarapukasari sopii mielestäni loistavasti arki-iltaan. Se on sopivan värikästä ja tulista tuomaan lämpöä pimeän koleisiin päiviin. Valmistin monen monituista kasaria vielä 1990-luvun lopulla, mutta sen jälkeen olen unohtanut ne tyystin. Tuolloin katkarapukasarini oli erittäin valkosipulinen ja tihkui öljyä, mutta tällä kertaa valmistin kasarin uusimman Glorian Ruoka&Viini -lehden inspiroimana. Ilahduttavaa törmätä pitkästä aikaa klassikkoruokaan! Astetta verran fiinimpi katkarapu valmistuu jättikatkaravuilla, mutta erittäin kelvollista ruokaa syntyi tavallisista katkaravuistakin.

Katkarapukasari 4 henkilölle

400 g MSC-merkittyjä isoja katkarapuja ( tai 1 kg jättikatkarapuja)
1 sipuli hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1-2 tuoretta chili hienonnettuna
1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja paloiteltuna
2 rkl öljyä aurinkokuivatuista tomaateista
400 g paseerattua tomaattia tai tomaattimurskaa
loraus valko- tai kuohuviiniä
3 laakerinlehteä
suolaa, mustapippuria
2 tl hunajaa
1 dl tilliä hienonnettuna
2 dl basilikaa hienonnettuna

Sulata ravut pakkauksen ohjeen mukaan.

Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipuleita ja chiliä muutaman minuutin ajan. Lisää loput ainekset yrttejä lukuun ottamatta ja anna tomaattikastikkeen kiehua miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia. Jos kastike tuntuu liian paksulta, lisää hieman vettä joukkoon.

Lisää yrtit kastikkeeseen ja tarkista maku. Halusin omasta kastikkeestani tulisempaa, joten lisäsin hieman chilirouhetta joukkoon. Asettele katkaravut annosvuokiin ja kaada kastiketta päälle. Kypsennä tomaattiset kasarit kiehuvan kuumiksi uunissa noin 10 minuutin ajan.

Tarjoile ruoka tuoreen leivän kera. Jos haluat nauttia tukevamman aterian, keitä kylkeen hieman riisiä.

Aasialaisia alkuruokia: lohipastrami ja kasvis-ssämit

maanantai 24. marraskuuta 2014

Pikkujouluaika on jälleen kuumimmillaan ja mekin korkkasimme joulun odotuksen kutsumalla parit ystävät kylään. Joulusta ei glögilasillisia ja kynttilöitä lukuun ottamatta tosin ollut tietoakaan. Aasialaishenkinen ilta aloiteltiin miehen valmistamilla inkivääridrinkeillä. Sen jälkeen nautimme alkuruoaksi lohipastramia ja kasvis-ssämejä aasialaismakujen parissa. Loheen aasialaistyylistä makua antoivat jeera ja wasabismetana. Kasvis-ssämit puolestaan olivat hyvin yksinkertaisen pelkistettyjä. Ssämien idea on, että salaatinlehteen kääritään täytteitä ja ne syödään käsin. Yhtä lailla lohipastramit voisi tehdä sormin syötäväksi yhteen lehteen. Nämä yksinkertaiset reseptit ovat siis loistavaa tarjottavaa illanistujaisiin. Ja miksei joulupöytäänkin, jos halutaan tarjota jotain muuta kuin perinteisen suomalaisen joulupöydän anteja. 




Lohipastrami

500 g lohifileen selkäpuolta
karkeaa merisuolaa
2 rkl viherpippuria
2 rkl rosepippuria
2 rkl juustokuminaa eli jeeraa

Tarjoiluun: salaatinlehtiä, yrttejä (thaibasilika, krassi, korianteri), kurkkua, wasabismetanaa ja paahdettuja seesaminsiemeniä.

Wasabismetana

1 prk smetanaa
2-3 tl wasabitahnaa
2 tl Dijon-sinappia
suolaa

Poista lohesta nahka ja leikkaa pari tasapaksuista pötköä. Pyörittele palat suolassa ja anna maustua jääkaapissa vähintään tunnin ajan.

Huuhtele kalapaloista suola pois ja kuivaa kalat. Jauha mausteet morttelissa hienoksi ja pyörittele kalat sen jälkeen seoksessa.

Kuumenna paistinpannu erittäin kuumaksi ja paista lohen kaikkiin pintoihin kaunis väri. Kalaa ei ole tarkoitus kypsentää, vaan ottaa "pinnat kiinni" noin 10 sekunnin ajan per puoli. Leikkaa sen jälkeen kelmusta kalapötkän kokoinen pala ja muotoile kalasta pyöreähkö muoto kelmun avulla. Sulje kelmut molemmista päistä ja nosta kalat maustumaan jääkaappiin yön ajaksi.

Valmista wasabitahna sekoittamalla kaikki ainekset sekaisin. Laita rullat pakkaseen hetkeksi kylmenemään ennen tarjoilua. Näin saat leikattua pötköistä kauniita siivuja.

Tee lohesta joko jokaiselle ruokailijalle omat lautasannokset tai kokoa yhteislautanen. Asettele tarjoilulautaselle salaatinlehtiä ja sen jälkeen kalasiivut. Pursota sen jälkeen wasabismetanaa sinne tänne ja kalojen päälle. Koristele annos vielä kurkkusuikaleilla, yrteillä ja seesaminsiemenillä. Ripottele halutessa vielä sormisuolaa päälle.




Kasvis-ssäm

salaatinlehtiä
ituja
yrttejä (korianteria, minttua, thaibasilikaa)
kevätsipulia tai ruohosipulia hienonnettuna
pikkelöityjä kasviksia
paahdettuja seesaminsiemeniä
tuoretta, punaista chiliä hienonnettuna

Maustekastike
soijaa
seesamiöljyä
limen mehua
seesaminsiemeniä

Valmista lasiin pieni määrä kastiketta yllä olevista aineksista. En ottanut määriä ylös, mutta kastiketta tarvitaan vain pieni loraus per salaatinlehti, joten pärjäät puolen desin kokonaismäärällä hyvin. Pese salaatinlehdet ja kuivaa ne sen jälkeen. Asettele lehdelle pikkelöityjä kasviksia ja ituja haluamasi määrä. Lisää päälle vielä yrttejä, chiliä ja lusikoi lopuksi kastiketta päälle. Koristele ssämit seesaminsiemenillä.

Inkivääripannacotta

sunnuntai 23. marraskuuta 2014




Viikonloppu meni kuin siivillä, mutta vahvasti jälleen ruoan merkeissä. Istuimme ystävien kanssa lauantai-iltaa aasialaisen ruoan parissa. Sulassa sovussa sekaisin japanilainen, thaimaalainen ja korealainen ruokakulttuuri. En halunnut tarjota jälkiruoaksi aasialaisille ruokakulttuureille tyypillisesti hedelmiä, mutta aivan viime metreillä luin Divaani-lehdestä Teresa Välimäen reseptejä ja bongasin tämän pannacottan. Hyvä niin, sillä tämä jälkkäri lumosi minut täysin ja aion tehdä sitä vielä monta kertaa. Teresa tarjoili pannacottan mustikoiden kera, mutta skippasin ne tällä kertaa. Lopputulos oli erinomainen kenties siksi, että kermaseosta tasapainotettiin maustamattomalla jogurtilla, jolloin maku ei ollut liian sokerinen. Loistava vaihtoehto jälkiruoaksi tuleviin pikkujoulujuhlintoihin, itsenäisyyspäivän illalliselle ja joulupöytään.

Inkivääripannacotta 6 annosta

2 liivatelehteä
2 dl kuohukermaa
1 dl maitoa
1 dl sokeria
3 cm:n pala inkivääriä kuorittuna
2 dl maustamatonta, paksua jogurttia

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

Mittaa maito, kerma ja sokeri kattilaan ja viipaloi inkivääri mukaan. Kiehauta seos ja anna seoksen hautua miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Maista seosta ja tarkista maistuuko inkivääri tarpeeksi. Jos ei, hauduta hetken pidempään tai lisää inkivääriä. Kun seos on sopivan makuinen, poista inkiväärit.

Purista liivatelehdistä vesi pois ja lisää ne kermaseokseen. Anna seoksen jäähtyä hetken aikaa. Lisää sen jälkeen jogurtti.

Kaada pannacotta-seos pieniin laseihin, vuokiin tai jälkiruokakippoihin ja peitä astiat kelmulla. Anna annosten hyytyä jääkaapissa vähintään 2 tuntia. Itse annoin pannacottien tekeytyä yön ajan. Koristele annokset passionhedelmällä ja karambolalla tai Teresan ohjeen mukaisesti mehustetuilla mustikoilla. Voit lusikoilla mustikoita joko lasin pohjalle tai pannacottan päälle.

Mehustetut mustikat

200 g mustikoita
1 dl sokeria
0,5 dl vettä
0,5 tl kardemummaa
mustikoita koristeluun

Mittaa ainekset kattilaan ja keitä seosta miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Anna mustikoiden jäähtyä.

Pikkelöidyt kasvikset

perjantai 14. marraskuuta 2014



Pikkelöidyt kasvikset ovat selkeästi nousseet taas esiin vuosien hylkimisen jälkeen. Meillä pikkelöintivillitys alkoi sen jälkeen, kun toinen porkkanasato nostettiin maasta ja olimme valmistaneet niitä aasialaisen ruoan lisukkeeksi. Gaijinin makoisat pikkelöidyt kasvikset veivät kielen mennessään! Samaa reseptiä on käytetty jo toistamiseen, mutta nyt viimeisimpänä valmistin timjamiporkkanoita upeasta Purkissa!-kirjasta. Opus oli meillä aiemmin lainassa kirjastosta, mutta onnekseni mies muisti minun haikailleen kirjan perään ja toi sen eräänä päivänä mukanaan. Pikkelöidyt kasvikset maistuvat meillä ihan sellaiseen napostelussa, lisukkeena ja salaattien ainesosana. Nyt kannattaakin nauttia juureksista salaateissa, kun kotimainen tarjonta on edelleen huumaava.

Näillä samoilla liemillä voit valmistaa muitakin kasviksia kuin porkkanoita: kukkakaalia, punajuurta, retiisiä, retikkaa, palsternakkaa, lanttua... Jos sekoitat useampia juureksia/vihanneksia, muista, että osa niistä päästää itsestään väriä.

Timjamiporkkanat Purkissa!-kirjan ohjeen mukaan

500 g porkkanoita
tuoretta timjamia

Liemi:
1 dl sokeria
1 rkl suolaa
1,5 dl vettä
1,5 dl valkoviinietikkaa
1 litran vetoinen lasipurkki

Kuori porkkanat ja leikkaa ne haluamaasi muotoon (kiekoiksi, kolmioiksi, pitkiksi suikaleiksi). Asettele porkkanat sen jälkeen purkkiin timjaminoksien kanssa.

Mittaa liemen ainekset kattilaan ja kiehauta. Anna liemen jäähtyä hetken aikaa ja kaada porkkanoiden päälle. Sulje purkki ja anna porkkanoiden maustua jääkaapissa viikon verran ennen tarjoilua.

Porkkanat säilyvät hyvinä vähintään kolme kuukautta.



Pikkelöidyt vihannekset Gaijinin reseptin mukaan

vihanneksia oman maun mukaan (kukkakaali, retikka, retiisi, porkkana, kurkku...)

Liemi:
5 dl vettä
2,5 dl riisiviinietikkaa
1,5 dl sokeria
2 rkl suolaa

Kiehauta liemen aineksia kattilassa sen aikaa, kun sokeri ja suola ovat sulaneet. Annan liemen jäähtyä. Laita pilkkomasi vihannekset sterilisoituun lasipurkkiin, kaada liemi päälle ja anna maustua yön yli.


New kid in town - August von Trappe

torstai 13. marraskuuta 2014








Pääsin muutama päivä sitten tutustumaan Tampereen uusimpaan ravintolaan, Belgian Bistro+Bar August von Trappeen. Kyseessä on Hans Välimäen ja Restamax Oyj:n uusi hanke, joka avattiin tamperelaisille tuttuun vanhaan matkailutaloon. Vanha arvokiinteistö sijaitsee Tammerkosken ja Verkarannan kyljessä Koskikeskuksen tuntumassa. Aiemmin ravintolarakennus on toiminut mm. Verkatehtaan konttorirakennuksena, tehtaanjohtajien kotina ja nuorten tiloina.

Lämmintä tunnelmaa ja talon henkeä kunnioittava belgialaisbistro kertoo tarjoilevansa rentoa ja reilua ruokaa. Listalta löytyvät sinisimpukat siinä missä pihviannoksetkin. Omaa makuuhermoa menulta kutkuttelevat endiiviannos, kroketit ja suolaiset vohvelit. Illan pressitilaisuudessa pääsin maistelemaan mm. simpukoita, turska- ja juustokroketteja sekä makeaa vohvelia. Ruokaa en maistiaisten perusteella osaa arvioida, mutta varmaa on se, että Trappe tarjoilee jotain, mitä et muualta Tampereelta saa. Ravintolapäällikkö Riina Nissinen joukkoineen vastaa ravintolan toiminnasta upeissa valkoisissa ruseteissaan ja essuissaan.

Olen tullut siihen ikään, etten jaksa tai halua lähteä illallisen jälkeen yökerhoihin istumaan. Yleensä maittavan ruoan jälkeen piipahdan yhdelle vielä jonnekin, sillä ravintoloiden pöytävaraus harvoin sallii pöydässä istumisen tai paikka on jo menossa kiinni. Trappe antaa tällaiseen tilanteeseen helpomman lähtökohdan, sillä nautittuasi belgialaisruoan, voit siirtyä seuraavaksi pubin puolelle.

Ja hei, millaisen pubin! Nyt ei puhuta nuhjuisesta ja kulahtaneesta (tällaisellekin toki on hetkensä) pubista vaan viimeisen päälle sisustetusta tilasta. Jaana Ekman on suunnitellut August von Trappen kokonaisuudessaan lattiasta kattoon ja jättää Tampereelle itsestään melkoiset jäljet. Niukemman sisustuslinjan ihailijakin häkeltyy tämän yltäkyltäisyyden edessä. Jaanan rakastaa kuparia ja sitä löytyy pintamateriaalien lisäksi myös valaisimista ja wc:stä. Pubin puolella on yksi seinä tehty viinitynnyreistä ja baaritiski hohkaa uutuuttaan trendikkäässä kalanruodon muodossa. Seiniltä löytyy upean värisiä pulloja ja maljakoita. Pöydiltä kynttilöitä. Niin, kyllä tämä kaikki vetoaa minuun ja toivon istuvani pubissa oluella kerran jos toisenkin. Pubin puolesta puhuu myös paikan isäntä Hande Huhtinen, joka tarinoi tarjolla olevan useita kymmeniä oluita. Saatavilla on tietysti myös viinejä, siidereitä, väkeviä ja drinkkejä.

Hmmmm. En ole syönyt Trappessa vielä lainkaan muutamia makupaloja lukuunottamatta ja silti mielenkiintoni on herännyt. Lienee arvokkaan, vanhan kiinteistön ja upean sisustuksen ansiota. Welcome August von Trappe! Odotukset ruoan suhteen ovat korkealla.







Vaniljainen maa-artisokkakeitto




Mikä hellisi paremmin kolean päivän jälkeen kuin lämmin ja samettinen keitto? Kun tavaksi on otettu syödä kalaa ainakin kerran viikossa, samaan sarjaan voinee nostaa myös keittojen valmistamisen. Pari päivää sitten kiehautin mausteisen härkäpapukeiton, mutta viime viikonloppuna makuaisteja hemmoteltiin tällä pehmeällä maa-artisokkakeitolla. Maustoin keiton vaniljan siemenillä, mutta ne voi toki halutessaan jättää pois. Keitto hellii arkipäivän päätteeksi tai toimii yksinkertaisena alkuruokana viikonlopun menussa. Testaa ihmeessä!


Vaniljainen maa-artisokkakeitto 2 henkilölle pääruoaksi tai 4 henkilölle alkuruoksi

600 g maa-artisokkaa kuorittuna ja paloiteltuna
1 sipuli hienonnettuna
2-3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 rkl voita 
4 dl maitoa tai vettä
2 dl kuohukermaa
0,5-1 vaniljatanko siemenineen
loraus sherryä
suolaa, valkopippuria

Kun kuorit maa-artisokkia, laita ne välittömästi veteen ja purista sekaan myös hieman sitruunaa tummumisen estämiseksi. Jos valmistat keiton heti, tämä ei ole välttämätöntä. Mikäli saat putsattua maa-artisokat hyvin, kuoriminen ei ole välttämätöntä. 

Kuullota maa-artisokkaa voissa viitisen minuuttia ja lisää sen jälkeen sipulit ja valkosipulit kuullottumaan. Lisää vettä tai maitoa sen verran, että maa-artisokat peittyvät. Keitä 20-30 minuuttia. Lisäsin tässä vaiheessa myös vaniljatangon, sillä olin käyttänyt siemenet aiemmin. Tangoista irtoaa vielä siemeniä ja makua siitä huolimatta. Älä siis heitä koskaan vaniljatankoa yhden käyttökerran jälkeen pois vaan huuhdo ja kuivaa se seuraavaa käyttöä varten. Mikäli pelkäät vaniljan makua, suosittelen lisäämään vaniljatangon siemeniä vasta soseutettuasi keiton. Näin pystyt paremmin säätelemään maun voimakkuutta. 

Kun maa-artisokat ovat kypsiä, poista vaniljatanko. Soseuta maa-artisokat tasaiseksi ja kaada kerma joukkoon. Kiehauta keitto uudestaan, mausta sherryllä, suolalla ja valkopippurilla. Mikäli haluat keitosta ohuempaa, lisää maitoa tai vettä. Tarkista keiton maku äläkä pihtaile suolan kanssa. 

Tarjoile keitto sellaisenaan tai tuoreen leivän kera. Pinnalle voit myös halutessasi ripotella pähkinöitä tai paistettua pekonia. 

Lisää maa-artisokkareseptejä löydät täältä.




Suklaakakkua ilman suklaata

maanantai 10. marraskuuta 2014



Leivoin pitkästä aikaa suklaakakkua ja aivan samalla ohjeella kuin niin monta kertaa ennenkin. Tällä kertaa vatkasin munat ja sokerin vaahdoksi ja lisäsin sen jälkeen kuivat aineet joukkoon. Huomasin tämän kuitenkin olevan aivan turha vaihe, sillä kakku onnistuu myös ilman vatkaamista. Eli ensin sekoitetaan kuivat aineet yhteen ja lopuksi lisätään jäähtynyt rasva ja munat.

Parasta tässä suklaakakussa on se, ettei siihen tule yhtään suklaata vaan ainoastaan tummaa kaakaota. Näin kakun voi pyöräyttää milloin vain, sillä reseptin ainekset löytyvät aina keittiön kaapeista.

Suklaakakku

3 dl sokeria
2 kananmunaa
1,5-2 dl  vehnäjauhoja
1 vaniljatangon siemenet tai 1 rkl vaniljauutetta
ripaus suolaa
4 rkl kaakaojauhetta
150 g sulatettua voita
koristeluun tomusokeria ja pistaasipähkinöitä

Laita uuni lämpiämään 175-180 asteeseen ja sulata voi. Jauhota piirakkavuoka tai irtopohjavuoka (läpimitta 20 cm) kookoshiutaleilla, korppu- tai vehnäjauhoilla. Mitä leveämpää vuokaa käytät, sitä ohuempi kakusta tulee. Molempi parempi. 

Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja nostele varovasti munaseoksen joukkoon. Lisää vielä voi ja kaada taikina jauhotettuun vuokaan. 

Paista suklaakakkua noin 15 minuuttia. Nosta kakku pois uunista, vaikka se vaikuttaisi raa'alta. Suklaakakun on tarkoitus jäädä löysäksi.  Anna kakun jäähtyä ja koristele tomusokerilla ja pähkinöillä. Tarjoile suklaakakku sellaisenaan tai mascarponemoussen kera. Ohje alla. Vierelle sopii hyvin myös kermavaahto tai sokerilla maustettu ranskankerma. 



Mascarponemousse

0,5 prk tai 100g mascarponea
0,5 prk tai 100 g philadelphia-juustoa
1 vaniljatangon siemenet tai 1 tl vaniljauutetta
0,5-1 dl tomusokeria

Sekoita juustot hyvin sekaisin ja lisää sokeri ja vaniljan siemenet joukkoon.

****

Kuten varmaan jo huomasitkin, olen uudistanut viikonloppuna blogialustaa. Työ on vielä kesken, mutta reseptien pitäisi löytyä ihan entiseen malliin. Muutoksen myötä monet kuvat ovat huonontuneet ja sumentuneet, mutta sille en voi mitään, sillä minulla ei ole aikaa ruveta niitä yksitellen korjailemaan kuntoon. Uusilla bloggauksilla uuteen nousuun! Mukavaa viikkoa!

Maustetut popcornit

perjantai 7. marraskuuta 2014




Retroherkut taitavat tehdä paluun meidän perheeseen. En ole koskaan ollut suuri popcornien tai sipsien ystävä, joten ne eivät ole automaattisesti kuuluneet leffaillan naposteluun. Toki niitä on tullut syötyä vuosikymmeniä sitten runsaan voin kera. Kun mies heitti maissinjyvät ostoskärryyn, näin rosmariinit välittömästi silmissäni. Innostuin kokeilemaan oheen paria muutakin makua, mutta rosmariini osui makuhermooni parhaiten tällä kertaa.

Paistoin ensimmäisen satsin rosmariininmakuisia popcorneja itse tehdyllä rosmariiniöljyllä. Yrtti ei kuitenkaan maistunut tarpeeksi, joten sulatin voita ja kiehautin sitä hetken aikaa tuoreen rosmariinin kera. Kaadoin voin poppareiden päälle ja lisäsin suolaa. Huh mitä herkkua..!


Toisen satsin maustoin Sriracha-kastikkeella ja kolmannen kanelilla ja sokerilla. Chilinen Sriracha-poppari toimisi varmaan jonkinlaisena alkupalana parhaiten silloin, kun valmistaa jotain tulista ruokaa. Popcorneja voi maustaa muillakin yrteillä ja vaikkapa juustoilla. Ensi kerralla taivun kuitenkin lakritsijauheen puoleen.
Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.